Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: ”Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”

Hallituksen EU-tukipakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. SDP:n riveistä selitellään, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan. Vasemmistoliitto pitää pakettia hyvänä, koska tällöin jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Keskustasta uumoillaan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin lyttää höpinät.

Matti Virén kirjoittaa aiheesta Puheenvuoron blogissaan. Hän kertoo, että 750 miljardin euron apupaketin koko on vain noin 5 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Kaiken lisäksi rahat on jyvitetty usealle vuodelle. Suomelle paketista on tullut kallis, sillä kaikille osallistujille piti jakaa jotain.

Tehoton elvytys

Finanssikriisin jälkeen länsimaiset keskuspankit ovat ottaneet tähtäimeensä talouden elpymisen. Taloutta on tuettu tuhansilla miljardeilla dollareilla ja euroilla. Valtiot ovat nostaneet lisää velkaa kaksin käsin elvytyksen nimissä. Merkittävää kasvua se ei ole synnyttänyt, ellei mukaan lasketa pörssivarallisuuden kasvua.

– Jos elvytys julkisten menojen kasvun kautta olisi kovin tehokasta, Suomessa ja koko Euroopassa ei olisi pitänyt olla lamaa 2010-luvulla. Finanssikriisin jälkeisen elvytyspolitiikan tehoa [on syytä] muutenkin epäillä; näyttää siltä, että likviditeetin kasvu on mennyt lähinnä varallisuushintoihin eikä suinkaan tuotannollisten investointien kasvuun, Virén toteaa.

Piilohaitta Euroopan taloudelle

Italian ja Espanjan tukipaketti ei kärsi pelkästään tehottomuudesta. Virénin mielestä paketti jopa pahentaa Suomen ja muun Euroopan taloustilannetta. Eurooppa ei kärsi niinkään kysynnän hiipumisesta, vaan heikosta kilpailukyvystä ja tarjonnan kasvun hiipumisesta.

Suomen viennin osuus on maailmanmarkkinoilla puolittunut vuoden 1998 luvuista 0,8 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämä on merkki suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemisestä.

Elpymispaketin myötä jäsenmaiden halu toteuttaa kilpailukykyä kohentavia toimia ja uudistuksia vähenee entisestään. Lisäksi julkinen menolisäys vain pahentaa tilannetta.

– Pakettiin väistämättä sisältyvä julkisten menojen kasvu on myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle: asia joka ei millään tahdo mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa, Virén lataa.

Tukiraha ei putoa taivaalta. Tuleva sukupolvi maksaa sen takaisin tuoden lisäpainetta verotuksen kiristykseen. Virén epäilee, ettei veroasteen kasvu ainakaan lisää innokkuutta investoida Suomeen.

Valotta usvayöhön

Virén harmittelee, ettei paketista ole tehty selvityksiä ja tutkimuksia. Kansalaismielipide on niin ikään sysätty syrjään. Hallituspuolueiden välitön kannatus esityksen musteen ollessa vielä märkää vihjaa, että ideologinen palo ohittaa tieteellisen tutkimuksen. Suomi menee muun Euroopan mukaan ikään kuin ilman ajovaloja usvaiseen syysyöhön.

Pakettia puoltavat argumentit ovat olleet huteria. Suomen viennin turvaaminen hylättiin, sillä kuuden suuren avunsaajamaan vientiosuutemme hipoo seitsemää prosenttia. Tämän jälkeen perustelut muuttuivat epämääräisiksi. Eurooppa mystisesti elpyy paketin myötä ja Euroopan mystinen elpyminen tuo taianomaista elpymistä myös Suomeen.

Omituisia puoltoja

Virén nostaa esille muutamia häntä askarruttaneita perusteluja paketin puolesta. Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) kertoi, ettei EU-velasta tarvitse huolehtia, koska talouskasvu hoitaa velan.

On totta, että jos tukipaketin kaltainen julkinen investointi luo kasvua velkamäärää enemmän, se on kannattava. Italian bruttokansantuote on tällä haavaa vuoden 2006 tasolla. Samalla aikavälillä maan velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut noin 100 prosentista 135 prosenttiin. Ainakaan Italiassa tällä lisävelkaantumisella ei ole saatu aikaiseksi talouskasvua.

Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) puolestaan pitää pakettia hyvänä, ettei jäsenmaiden tarvitse velkaantua niin paljoa. Virén huomauttaa, että itse asiassa EU-velka on yhtä lailla maksettava takaisin kuin Valtiokonttorin kautta nostettu lisävelka. Ero on siinä, että nyt Suomi maksaa osan muidenkin velasta omansa lisäksi.

Keskustapuolueen puheenjohtaja Annika Saarikko antoi haastattelussaan Virénille mielikuvan, että ilman apupakettia Suomen vienti Italiaan putoaisi nollaan.