Valtiontalouden säästötoimet ja veronkorotukset tepsivät siihen, että Suomen velkaantumisen syöksykierre saadaan pysäytetyksi. Maailmantilanne on kuitenkin epävakaa ja voi olla, että nykyisetkään menoleikkaukset eivät riitä. Näillä kuitenkin nyt mennään ja panostetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä uuden luomiseen vanhan tilalle.
Suomen talouden todellinen tila tuli taas kerran torstaina selväksi valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen myötä. Aneeminen meno jatkuu lähivuosina ja velkaantuminen jatkuu säästöistä huolimatta.
A-Talkin keskustelussa kävikin selväksi, että hallitus saattaa joutua tekemään vielä lisää leikkauksia ja veronkiristyksiä, jos nykyiset 9 miljardin säästöt eivät riitä. Ohjelmassa hallituksen talouspolitiikkaa olivat selvittämässä Sakari Puisto (ps.), Matias Marttinen (kok.), Saara Hyrkkö (vihr.) ja Markus Lohi (kesk.)
Vuoden kuluttua arvioidaan
– On näkymä siitä, että näillä päästään jo hyvin pitkälle. Mutta totta kai hallituksen täytyy arvioida, vaikka vuoden 2025 puoliväliriihessä sitä, miten pitkälle näiden toimenpiteiden kanssa on päästy, totesi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kehysriihen valmistelussa näkyvästi esillä ollut Matias Marttinen.
Se on hyvin mahdollista, kommentoi lisäleikkausten mahdollisuutta eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto.
– Tämä on hyvin epävakaa maailmantilanne, tässä on vielä kysymyksiä, että kyllä se on mahdollista. Lähtökohta on se, että tällä kuitenkin mennään.
– Mutta kasvu-uran on ennustettu olevan noin puolitoista prosenttia, yhtä prosenttia, niin se on kuitenkin aika laiha kasvuennuste verrattuna takavuosiin. Ja täytyy muistaa, että ennen vaaleja idea oli itse asiassa, että kuusi miljardia tälle kaudelle ja kolme miljardia seuraavalle ja tämä pätee yhä, Puisto sanoi.
Keppihevonen tarkkailuluokalla
Vihreiden varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö oli lähetyksessä sitä mieltä, että hallitus on ottanut EU:n tarkkailuluokalla uhkailun keppihevosekseen ajaakseen omia intressejään. Säästöt ja leikkaukset on kohdistettu Hyrkön mukaan vähäväkisiin, mutta ympäristöveroihin ja yritystukiin ei ole koskettu.
– Sehän ei tarkoittaisi sitä, että meille tulisi joku saksipartio EU:sta leikkaamaan ja parturoimaan talouttamme, vaan jouduttaisiin käymään kirjeenvaihtoa EU:n kanssa siitä, miten julkisen talouden tasapainotus hoidetaan, Hyrkkö huomautti.
– Näillä toimenpiteillä, joista hallitus nyt on päättänyt, niin ne riittävät siihen, että ensi vuonna saamme supistettua alijäämää niin merkittävästi, että käytännössä voimme välttää tämän EU:n alijäämämenettelyn, selvensi Matias Marttinen.
TKI Suomessa pian maailman huippua
A-Talkin jälkimmäisessä osassa keskityttiin etsimään talouskasvun eväitä. Hallitus sai oppositiopuolue keskustalta harvinaista selkään taputtelua onnistuneista toimista:
– Useat hallituksen toimet ovat järkeviä ja viisaita, niitä kannattaa tukea oppositiosta. Myös työelämän uudistamiset, olemme pääosin tukeneet niitä, ne ovat järkeviä ja ne ovat tarpeellisia, se on tunnustettava, myönsi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan Markus Lohi.
– Mitä tulee sitten tähän vihreän siirtymän suuriin investointeihin (investointikannustin), niin on todella hyvä, että siellä on sellainen väline. Mutta se on rajattu vain näihin satojen miljoonien tai miljardihankkeisiin, Lohi tarkensi ja kaipasi kannustimia myös pienelle ja keskisuurelle yritystoiminnalle.
– Näkisin sen niin, että tarvitsemme panostuksia tähän kovaan infraan, siis teihin ja vastaavaan ja sitten tarvitsemme pehmeämpää eli tätä tutkimus-kehitys-innovaatio-rahoitusta. Siinähän tavoite nimenomaan on se, että lisätään vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin BKT:stä ja mehän olemme silloin aivan maailman kärkisijoilla, muistutti Sakari Puisto.
SUOMEN UUTISET