Eduskunnassa keskusteltiin eilen keskiviikkona työrauhalainsäädäntöä koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksellä pyritään rajaamaan poliittisia lakkoja. Esitys pitää sisällään rajoituksia lakkojen kestoon ja niiden seurauksiin.

Perussuomalaisten puolustivat hallituksen esitystä monen edustajan voimin. Kansanedustaja Jorma Piisinen nosti salipuheessaan esiin esityksen ydinsisällön.

– Tällä hallituksen esityksellä ei puututa millään tavalla työtaisteluoikeuden perimmäiseen sisältöön eli taisteluun omista työehdoista. Jokaisella on edelleenkin täysi oikeus taistella omien työehtojensa puolesta. Tällä esityksellä kiinnitetään huomiota työtaisteluiden ilmoitusvelvollisuuteen ja asetetaan myötätuntotyötaistelut suhteellisuusarvioinnin piiriin.

– Poliittisten työtaisteluiden osalta työnseisaukset rajataan 24 tunnin mittaisiksi ja muiden poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoksi kaksi viikkoa. Myös tuotannon häiriöt pyritään minimoimaan ennen ja jälkeen poliittisten työnseisausten, Piisinen muistutti.

Lakot erotettava toisistaan

Kansanedustaja Minna Reijonen puolestaan kertoi työntekijän näkökulmasta.

– Eräs työntekijä ihmetteli, että kun on poliittisia lakkoja, niin millä tavalla hänen etunsa paranevat ja millä tavalla hänen omat työehtonsa paranevat poliittisilla lakoilla. Sitten hän rupesi pohtimaan, mitä se poliittinen lakko oikeastaan tarkoittaakaan. Hän oli selvitellyt asiaa. Siellä ei oikeastaan henkilön työehtoihin ja etuihin puututa, vaan poliittinen lakko on se, että vastustetaan sitä hallitusta, mikä on Suomessa äänestämällä valittu.

– Oli todella iso yllätys henkilölle, että jos hän jää poliittiseen lakkoon, niin hänen omiin työehtoihinsa ja etuihinsa tämä ei vaikutakaan. Olisi kyllä ystävällistä, että ihmisille kerrottaisiin ihan selkeästi, mitä tarkoittaa poliittinen lakko ja muu lakko, Reijonen totesi salipuheessaan.

Piisinen kiinnitti huomiota myös laittomien lakkojen määrään.

– Opposition taholta todettiin, ettei laittomia lakkoja Suomessa juurikaan ole. No, jos asia on näin, kuten opposition edustajat esittävät, niin silloinhan näiden sanktioiden määräämiselle ei liene mitään estettä.

Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa toimeenpantiin 48 työtaistelua tai työtaistelun uhkaa, joista 41 oli laittomia, ja tämä tieto löytyy Elinkeinoelämän keskusliiton työtaistelutilastosta.

– Huomionarvoista on myöskin se, että näitä seuraamusmaksuja voidaan välttää yksinkertaisesti sillä, että ei järjestetä laittomia työtaisteluita eikä henkilökohtaisesti osallistuta niihin. Tällöin vältetään myöskin sitä työllistämistä meidän oikeuslaitoksellemme, Piisinen totesi.

Kenellä on valta Suomessa?

Lakkokeskustelussa on myös sivuttu kysymystä vallankäytöstä. Kuka käyttää valtaa Suomessa; ay-liike vai eduskunta? Asiaan kiinnitti huomiota puheenvuorossaan kansanedustaja Sara Seppänen.

– Kyse on oikeastaan siitä, kuka tätä maata johtaa, kuka täällä säätää lait. Vastaus on hyvin yksinkertainen: tätä maata johtaa demokraattisilla vaaleilla valitut edustajat.

– Kyse on tämän oikeusvaltion demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta. Vihdoinkin Suomessa saavat oikeutta myös ne, keitä nämä lakot eniten vahingoittavat. Ne, ketkä ovat kärsineet sivullisina niistä useita viikkoja kestävistä Suomea lamauttavista lakoista ja niiden vaikutuksista. Pienet yritykset ja työntekijät kärsivät hallituksen vastustamisesta. Me emme kiellä lakko-oikeutta, vaan rajoitamme poliittisten lakkojen kestoa. Ei voi olla niin, että Suomessa saa hallituksen politiikkaa vastustaessaan pysäyttää koko Suomen ja aiheuttaa satojen miljoonien tappiot, Seppänen sanoi.

Sanktiot toimivat ennaltaehkäisevästi

Piisinen nosti puheessaan esiin sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmaa.

– Perimmäiset syyt näihin poliittisiin lakkoihin ja mielenilmauksiin ovat sellaisia, joihin työnantajilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Näin ollen työnantajat ja työntekijät jäävät sijaiskärsijöiksi ammattiyhdistysliikkeiden taistellessa vallastaan. Tällä esityksellä laittomien lakkojen hyvityssakkojen yläraja nostetaan 150 000 euroon ja alaraja 10 000 euroon, josta voidaan joustaa tai jopa luopua kokonaan, mikäli se kyseenalaistaa ammattiyhdistysliikkeen tai sen osaston toimintakyvyn. Ikävä kyllä, nämäkin sanktiot jäävät usein vaatimattomiksi suhteessa aiheutettuun vahinkoon, kun huomioidaan tuomioistuimen määräämät sanktiot, joiden suuruus löytyy usein rangaistusskaalan alapäästä. Lisäksi työtuomioistuimen laittomaksi toteaman työtaistelun jatkamisesta sen jälkeen, kun lakkoilijalle on toimitettu tieto lakon laittomuudesta, voitaisiin määrätä henkilökohtainen 200 euron suuruinen seuraamusmaksu, jonka hän joutuisi hyvittämään työnantajalle.

– Opposition mielestä nämä 200 euron henkilökohtaiset hyvitysmaksut ovat tarpeettomia, koska kukaan ei kuulemma jatka laittomaksi todettua työtaistelua. Eihän Suomessa kuulemma juurikaan edes ole laittomia työtaisteluita. Jos asia on näin, kuten opposition edustajat esittävät, ei sanktioiden määräämiselle liene mitään estettä. Ketä haittaavat sanktiot toimista, joita ei tule? Ennaltaehkäisevästi ne kuitenkin toimivat joka tapauksessa, Piisinen totesi.

Lakkojen kustannukset miljardiluokkaa

Piisisen mukaan Suomi on varsin pääomaköyhä maa, eikä pienellä Suomella ole suurten maiden tavoin varallisuutta houkutella yrityksiä maahamme yritystuilla.

– Yhteisvaluuttakaan ei anna mahdollisuutta devalvaatioon, jolla kansainvälistä kilpailukykyä parannettaisiin. Sen sijaan Suomi on kyennyt kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla laadulla ja toimitusvarmuudella. Nyt tuo toimitusvarmuuskin on joutunut kyseenalaiseksi poliittisten lakkojen vuoksi. Viimeaikaiset lakot ovat osoittaneet sen, että tämä lakiuudistus on välttämätön pitääksemme yllä kilpailukykyämme yhtä lailla ulkomaisista kuin kotimaisista investoinneista Suomeen.

Piisinen muistutti myös Teknologiateollisuuden viime maaliskuun puolivälissä tekemästä jäsenkyselystä, jonka mukaan 40 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoi vähentävänsä investointeja Suomeen poliittisten lakkojen vuoksi.

– Peräti 60 prosenttia yrityksistä kertoi asiakkaidensa kärsivän lakoista. Suurista yrityksistä joka neljäs on jo siirtänyt tuotantoaan konsernin ulkomaisiin yksikköihin, ja 31 prosenttia teollisuusyrityksistä kertoi joutuvansa lomauttamaan henkilöstöänsä ja 14 prosenttia joutuvansa turvautumaan irtisanomiseen.

– Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut viimeaikaisten poliittisten lakkojen kustannuksia 1,5—2 miljardin suuruisiksi. Nämä seikat kertovat melko karua kieltä muun muassa poliittisten lakkojen vaikutuksista paitsi julkiseen talouteen myös työnantajien ja työntekijöiden toimeentuloon, Piisinen sanoi.

SUOMEN UUTISET