THL:n tutkimusprofessori: Tukahduttaminen vai laumasuoja – mihin hallituksen hybridistrategia oikein pyrkii?

THL:n eläköitynyt tutkimusprofessori kritisoi entistä työnantajaansa siitä, että THL lähti maaliskuussa mallintamaan covid-19-tautia influenssaepidemiana. Sen jälkeen viruksesta on tullut paljon uutta tutkimustietoa, jotka eivät näytä lainkaan vaikuttavan THL:n laskelmiin ja suosituksiin. Hallituksen hybridistrategian tavoitteet ovat myöskin jääneet epäselviksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtopäätökset perustuvat keskeisesti oletuksiin, joita ei ole avattu ja sosiaali- ja terveysministeriön päätökset tavoitteisiin, jotka on kerta toisensa jälkeen hämärretty, kirjoittaa tutkimusprofessori (emeritus) Matti Jantunen blogissaan. Hallituksen ja STM:n asiantuntijaorganisaationa huomattavaa valtaa käyttävä THL on Jantusen mielestä “kulkenut koko ajan Ruotsin epidemiajohtajan henkisessä talutuksessa ja nojannut tämän vuoksi vaarallisella tavalla harhaisiin uskomuksiin covid-epidemian suhteen.”

Jantusen mukaan THL:n väärät oletukset ovat tiivistetysti seuraavat: viruksen tartuntakuolleisuus on tavallisen influenssaviruksen luokkaa, näkyvien tautitapausten takana piileskelee monikymmenkertainen määrä tunnistamattomia, kantajalleen harmittomia mutta silti tartuttavia tapauksia ja Covid-epidemian tukahduttamisen haitat olisivat hyötyjä mittavammat.

Näistä syistä johtuen THL on pyrkinyt laumaimmuniteettiin.

Tutkimusprofessori Jantunen on yhdessä muiden suomalaisten asiantuntijoiden kanssa jo helmi-maaliskuun vaihteesta lähtien kiistänyt nämä THL:n perusoletukset. Pandemian alun jälkeen WHO:n tietokantaan on kertynyt lähes 20 000 uutta tutkimusraporttia koronavirukseen liittyen, ja uusia lisätään yli 800 joka päivä, mutta niiden tulokset eivät näytä lainkaan vaikuttavan THL:n uskomuksiin tai niihin perustuviin päätöksiin, Jantunen kirjoittaa.

Nembrosta tuli “elävä koronalaboratorio”

Nembro on 11 500 asukkaan kaupunki Pohjois-Italiassa, kymmenen kilometriä Bergamosta koilliseen. Maaliskuussa sen väestöstä menehtyi koronasairauteen joka seitsemäskymmenes, enemmän kuin missään muualla koko maailmassa. Koska valtaosa kaupungin asukkaista sai tartunnan, ja heidät oli suljettu kaupungin alueelle kahden kuukauden ajaksi, Nembrosta tuli tahtomattaan elävä koronalaboratorio, Jantunen kirjoittaa.

Koronaepidemiaa Nembrossa on jo nyt tutkittu melkoisesti ja tuloksista on julkaistu lukuisia tieteellisiä artikkeleita, jotka osoittavat, että väestötasolla koronasairaus todella tappaa 1-2 prosenttia kaikista tartunnan saaneista, että korkea tappavuus ei ole näennäistä, sitä ei voi selittää suurella piiloon jääneiden tartuntojen määrällä ja lopulta myös, että jos koronavirusta (SARS-CoV-2) vastaan voi syntyä laumaimmuniteetti ilman rokotetta, tautiin täytyy sairastua ainakin 60 % väestöstä.

Joka 70. kuoli – monille pysyviä keuhko- ja munuaisvaurioita

Jantunen kysyy, pysähtyikö tartuntojen nousu Nembrossa 60% kohdalla nimenomaan laumasuojaan. Sen hinta oli nimittäin kova: joka seitsemännenkymmenennen kaupungin asukkaan elämä. Vakava sairaus jättää pysyvän keuhko- tai munuaisvaurion vielä useammalle, mikä vaikuttanee kuolleisuuteen vuosia.

Nembron tulokset vahvistavat tuhansien eri puolilta maailmaa kertyneiden hajanaisten tutkimustulosten viestejä. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö eivät ole kuitenkaan antaneet niiden häiritä omia laskelmiaan tai suunnitelmiaan.

Kun THL alkoi selvittää vasta-ainetesteillä, kuinka suurella osalla pääkaupunkiseudun väestöstä on jo ollut tartunta, tulos oli shokki THL:lle, mutta vastasi muualta maailmasta saatuja tuloksia, Jantunen kirjoittaa. Tartunnan oli saanut pääkaupunkiseudulla alle prosentti väestöstä ja muualla Suomessa epäilemättä vielä vähemmän. Laumaimmuniteettiin on siis vielä pitkä matka.

Mihin hallitus oikein pyrkii?

THL:n entinen tutkimusprofessori Matti Jantunen kritisoi THL:ää ja hallitusta epäselvästä viestinnästä. Sekä tukahduttamisvaihtoehto että laumaimmuniteetin tavoitteleminen on toistuvasti kiistetty eri tahoilta. Nyt hallitus ilmoittaa noudattavansa “hybridistrategiaa”.

– Mihin päämäärään hallitus hybridistrategiallaan pyrkii? Tietääkö hallitus sitä itse? Jos ei, niin kuka sen tietää? tutkimusprofessori Jantunen kysyy.

Jantunen esittää pelkistetyn laskuharjoituksen, jossa tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti tartuttaa yhden vuoden kuluessa laumaimmuniteetin vaatima osuus Suomen väestöstä, ja samalla testata, eristää, jäljittää ja hoitaa tartunnan saaneet ja sairastuneet.

Tuloksena on Jantusen mukaan “painajaisskenaario”, joka “havainnollistaa tukahduttamiseen tarkoitetun testaa-eristä-jäljitä-hoida -politiikan ja laumasuojaa tavoittelevan epidemian jarruttamispolitiikan yhdistämisen mahdottomuuden”.

Olisiko tukahduttaminen sittenkin paras?

Itä-Aasiassa (Kiina, Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea) sekä Australiassa ja Uudessa Seelannissa covid-19-epidemiat tukahdutettiin pääosin 3-5 viikossa, Jantunen kirjoittaa. Tukahduttamisen testaa-eristä-jäljitä-hoida -menetelmät löytyivät historiallisista kokemuksista, oppikirjoista ja WHO:n ohjeista. Niitä oli käytetty edellisten tappavien koronavirusepidemioiden (SARS 2003) ja (MERS 2015-2017) torjunnassa ja niitä täydennettiin mobiilisovelluksilla.

Itä-Aasiassa ei edellytetty, että SARS-CoV-2 -virus katoaisi koko maailmasta ennen kuin paluu mahdollisimman normaaleihin oloihin on mahdollinen. Tukahduttamisella ei tarkoitettu edes sitä, että uusia tautitapauksia ei ilmenisi lainkaan, vaan sitä, että kaikki uudet tapaukset kyetään havaitsemaan, tartuntaketjut jäljittämään, tartunnan saaneet eristämään ja sairastuneet hoitamaan.

Massarajoituksia vai kohdennettuja ja lyhytaikaisia yksilörajoituksia?

Tukahduttamisstrategian tavoite on päästä nopeasti eroon kalliista ja summittaisista massarajoituksista ja siirtyä kohdennettuihin ja lyhytaikaisiin yksilörajoituksiin, Jantunen kirjoittaa.

– Autoritatiivisessa Idässä asetetaan tuhat sairasta karanteeniin muutamaksi viikoksi, jotta he eivät tartuttaisi miljoonaa vapaana liikkuvaa tervettä.

– Meillä liberaalissa Lännessä sen sijaan asetetaan miljoona tervettä karanteeniin kuukausiksi, jotta he eivät saisi tartuntaa tuhannelta vapaasti liikkuvalta sairaalta, Jantunen kiteyttää.

THL:n tutkimusprofessori (emeritus) Matti Jantusen kirjoitus kokonaisuudessaan tarkkoine laskelmineen on luettavissa tästä linkistä.