

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat
Ruotsi on rikkaampi kuin koskaan ennen, mutta ennätysmäärä kansalaisia luokitellaan silti suhteellisen köyhiksi. Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2019 ja koronavuonna 2020 on jo saattanut tapahtua käänne, arvelee tietotoimisto TT.
Kokonaista 15 prosenttia ruotsalaisista luokiteltiin valtion tilastokeskuksen (SCB) laskelmien mukaan köyhiksi vuoden 2019 tietojen perusteella. Eli heidän tulonsa olivat korkeintaan 60 prosenttia keskimääräisistä ruotsalaistuloista. Köyhä ei välttämättä siis itse koe tulleensa entistä köyhemmäksi, muilla vain on mennyt paremmin.
– Jokaisella työllisellä ansiot ovat nousseet uskomattomalla tavalla viimeisen 20 vuoden aikana, valaisee professori Daniel Waldenström.
– Tästä syystä eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat pudonneet kelkasta, vaikka heidänkin lompakkonsa on saanut lisää täytettä. Absoluuttisesti köyhien määrä on toki pienentynyt kaiken aikaa.
Tukijärjestelmä tasaa tuloeroja
Jos hyvinvointivaltion avokätiset tuet lasketaan mukaan, kapenevat tuloerot dramaattisesti erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten osalta. Tilastokeskuksen laskelmat perustuvat tuloihin, ei tukiin, joten erilaiset tuet ja avustukset jäävät tämän tilastoinnin ulkopuolelle.
Erityisen huono-osaisiksi tilastokeskus luokittelee yli 80-vuotiaat naiset, joista köyhiä on 40 prosenttia sekä 0-19-vuotiaat lapset, joista elää köyhissä oloissa kokonaista 20 prosenttia. Ylipäänsä tuloerot kasvoivat jonkin verran vuonna 2019.
Professori Waldenström ounastelee, että tuloeroissa on tapahtunut tasoittumista koronan myötä, huolimatta kovista ajoista ja irtisanomisista.
Rikkailla suhteellista takapakkia
Koronavuoden lopputulema saattaa olla, että pieni- ja keskituloiset ovat pärjänneet valtion massiivisten taloudellisten tukitoimien ansiosta suhteellisen hyvin. Suhteellisesti rikkaampien henkilöiden vaurastuminen ei taasen ole edennyt normaalia kiivasta tahtiaan.
– Korona on iskenyt heihin kovemmin, sanoo professori Waldenström.
Tilastoihin saattaa tosin kätkeytyä vielä toisenlainen totuus. Asuntojen ja osakkeiden hinnat ovat nimittäin jatkaneet pandemiasta huolimatta nousuaan. Pääomatulot ilmestyvät tilastoihin vasta sitten, kun omaisuutta eli asuntoja tai osakkeita myydään. Osinkotulot puolestaan olivat epätavallisen matalalla tasolla ja tukivat siten näkymää rikkaiden suhteellisen niukoista ajoista vuonna 2020.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Daniel Waldenström asunto-osakkeet rikkaat köyhät tukiopolitiikka suhteellinen köyhyys Covid-19 korona pandemia hyvinvointiyhteiskunta osingot pieni- ja keskituloiset työttömät tuloerot tuet Osakkeet Köyhyys opiskelijat Eläkeläiset lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi on pudonnut talouskehityksessä useiden EU-maiden kyydistä – Koskenkylä: ”verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava”

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”

Halla-aho: Köyhyys lisääntyy tietoisen politiikan seurauksena – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vie työpaikkoja

Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen
Viikon suosituimmat

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

Trumpin Yhdysvalloissa maahanmuutto nettonegatiivista – väkivaltarikollisuus romahtanut, työllisyys nousee
Dosentti Markku Ruotsilan selvitys esittelee niitä toimenpiteitä, joilla Donald Trump on toisella kaudellaan suitsinut hallitsematonta maahanmuuttoa. Suomen Perustan julkaisema tuore raportti kuvaa ne konkreettiset keinot, joilla Trump on saavuttanut historiallisia tuloksia. Palettiin kuuluu kaikki karkotuksista paluumuuttoporkkanoihin.

Mäenpää selvittää siviilipalveluksen outoja opetussisältöjä ja ideologista tuputusta – työministeri puuttui Elokapina-koulutuksiin
Siviilipalveluskeskus herätti hämmennystä ja pettymystä siviilipalvelusta suorittaneiden keskuudessa koulutusjakson aiheilla ja niiden esittämistavalla. Kouluttaja näytti muun muassa laittomasti maatiloilta kuvattua materiaalia, arvosteli suomalaista ruuantuotantoa, toi jatkuvasti esiin omaa yritystoimintaansa sekä ideologiaansa ja kannusti osallistumaan eri järjestöjen, kuten Elokapinan, mielenosoituksiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää päätti selvittää asiaa kirjallisella kysymyksellä.
Uusimmat

Garedew: ”Kommandopipot, burkat ja niqabit eivät kuulu Suomeen”

Mäenpää: Malttia datakeskusinnostukseen
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











