

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat
Ruotsi on rikkaampi kuin koskaan ennen, mutta ennätysmäärä kansalaisia luokitellaan silti suhteellisen köyhiksi. Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2019 ja koronavuonna 2020 on jo saattanut tapahtua käänne, arvelee tietotoimisto TT.
Kokonaista 15 prosenttia ruotsalaisista luokiteltiin valtion tilastokeskuksen (SCB) laskelmien mukaan köyhiksi vuoden 2019 tietojen perusteella. Eli heidän tulonsa olivat korkeintaan 60 prosenttia keskimääräisistä ruotsalaistuloista. Köyhä ei välttämättä siis itse koe tulleensa entistä köyhemmäksi, muilla vain on mennyt paremmin.
– Jokaisella työllisellä ansiot ovat nousseet uskomattomalla tavalla viimeisen 20 vuoden aikana, valaisee professori Daniel Waldenström.
– Tästä syystä eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat pudonneet kelkasta, vaikka heidänkin lompakkonsa on saanut lisää täytettä. Absoluuttisesti köyhien määrä on toki pienentynyt kaiken aikaa.
Tukijärjestelmä tasaa tuloeroja
Jos hyvinvointivaltion avokätiset tuet lasketaan mukaan, kapenevat tuloerot dramaattisesti erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten osalta. Tilastokeskuksen laskelmat perustuvat tuloihin, ei tukiin, joten erilaiset tuet ja avustukset jäävät tämän tilastoinnin ulkopuolelle.
Erityisen huono-osaisiksi tilastokeskus luokittelee yli 80-vuotiaat naiset, joista köyhiä on 40 prosenttia sekä 0-19-vuotiaat lapset, joista elää köyhissä oloissa kokonaista 20 prosenttia. Ylipäänsä tuloerot kasvoivat jonkin verran vuonna 2019.
Professori Waldenström ounastelee, että tuloeroissa on tapahtunut tasoittumista koronan myötä, huolimatta kovista ajoista ja irtisanomisista.
Rikkailla suhteellista takapakkia
Koronavuoden lopputulema saattaa olla, että pieni- ja keskituloiset ovat pärjänneet valtion massiivisten taloudellisten tukitoimien ansiosta suhteellisen hyvin. Suhteellisesti rikkaampien henkilöiden vaurastuminen ei taasen ole edennyt normaalia kiivasta tahtiaan.
– Korona on iskenyt heihin kovemmin, sanoo professori Waldenström.
Tilastoihin saattaa tosin kätkeytyä vielä toisenlainen totuus. Asuntojen ja osakkeiden hinnat ovat nimittäin jatkaneet pandemiasta huolimatta nousuaan. Pääomatulot ilmestyvät tilastoihin vasta sitten, kun omaisuutta eli asuntoja tai osakkeita myydään. Osinkotulot puolestaan olivat epätavallisen matalalla tasolla ja tukivat siten näkymää rikkaiden suhteellisen niukoista ajoista vuonna 2020.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Daniel Waldenström asunto-osakkeet rikkaat köyhät tukiopolitiikka suhteellinen köyhyys Covid-19 korona pandemia hyvinvointiyhteiskunta osingot pieni- ja keskituloiset työttömät tuloerot tuet Osakkeet Köyhyys opiskelijat Eläkeläiset lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi on pudonnut talouskehityksessä useiden EU-maiden kyydistä – Koskenkylä: ”verotuksen jatkuva kiristäminen on lopetettava”

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”

Halla-aho: Köyhyys lisääntyy tietoisen politiikan seurauksena – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vie työpaikkoja

Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

Purra: Hallitus tekee enemmän kuin kukaan vuosikymmeniin – demarit vain vastustavat
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.















