

LEHTIKUVA
Turunen Talvivaarasta: Vihreiden jälkiä tässä paikataan
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) löytää syyllisen valtion Talvivaara-ahdinkoon suunnasta, josta sitä harvempi huomaa etsiä. Puolueesta, joka niin alttiisti moittii muiden tekemiä ympäristövahinkoja.
– Vihreiden jälkiä tässä paikataan, Turunen sanoi Suomen Uutisille keskiviikkona.
Että mitenkä?
– Suurimman virheen valtio teki vuonna 2013, kun se hankki Talvivaaran kaivostoimintaa itselleen. Omistajaohjausministerinä toimi tuolloin kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.), jonka aloitteesta päätös tehtiin, Turunen muistuttaa.
”Hautala pitää sijoitusta taloudellisesti järkevänä”
Esimerkiksi Kaleva kertoi 14.2.2013, että valtio sijoittaa lisää rahaa Talvivaaraan, jotta kaivoksen ympäristövahingot saataisiin hoidettua.
– Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala pitää sijoitusta myös taloudellisesti järkevänä, Kaleva kirjoitti.
Talvivaara ilmoitti tuolloin saaneensa lisärahoitusta osakeannilla 260 miljoonaa euroa valtion Solidiumilta, Varmalta ja toimitusjohtaja Pekka Perältä.
Sittemmin valtio otti kaivosyhtiön kokonaan hallintaansa viime vuoden keväällä, jolloin perustettiin Terrafame Group omistamaan kaivosta ja Terrafame Oy hoitamaan sen toimintaa. Samalla ryhdyttiin etsimään yksityistä yhteistyökumppania, mikä tyrehtyi äskettäin, kun Vaasan hallinto-oikeus muutti Terrafamen kaivosoikeuden määräaikaiseksi ja pienensi Nuasjärven purkuputken aiottua juoksutusmäärää.
Perussuomalaisten keskuudesta on toistuvasti moitittu ympäristöviranomaisia liian yksisilmäisistä päätöksistä. Yhtiölle olisi tullut antaa ylimenokausi, jotta tuotanto olisi päässyt mittaansa.
Oikea päätös
Turunen pitää hallituksen päätöstä oikeana. Hänen mielestään kaivos oli virhesijoitus jo alun perin ja hallittu alasajo täytyy aloittaa joka tapauksessa. Lopetukseen liittyy myös siirtymäaika.
– Nyt on hyvää aikaa miettiä Kainuun työllisyyttä ja hallituksen keinoja auttaa Kainuuta omalta osaltaan. Selvää oli alusta asti, että se raha tulee hintalappuna lisää sille, kun kaivoksen alasajo on selvä. Nyt on aikaa etsiä myös yksityistä rahaa, Turunen miettii.
– Varmasti tämä on ollut hallitukselle äärimmäisen vaikea päätös, mutta sille ei ollut vaihtoehtoa. Kaivoksen pyörittäminen maksaa 700-800 000 euroa päivässä. Jos sitä vertaa siihen, että suljemme poliisiasemia miljoonan euron säästöä varten niin tietää, ettei meillä ole rahaa tällaiseen. Myöskään ympäristöongelmia ei voi vähätellä, Turunen toteaa.
Vähämäki: Valitettava, mutta oikea päätös
Valtiovarain- ja tulevaisuusvaliokuntien jäsen Ville Vähämäki (ps.) piti hallituksen päätöstä valitettavana, mutta oikeana.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti keskiviikkona, että se myöntää Talvivaaran kaivokselle 144 miljoonan euron lisämäärärahan tuotannon jatkamiseksi siirtymäkauden ajan, joka jatkuu vuodenvaihteeseen saakka.
Tuona aikana jatketaan neuvotteluita yksityisen pääoman saamiseksi mukaan, jotta toiminta voisi jatkua. Jos tämä ei onnistu vuodenvaihteeseen mennessä, ajetaan kaivos alas.
Kaivosyhtiö Terrafame käynnistää samantien yva-arvion sekä kaivostoiminnan jatkamisen että sen lopettamisen varalle. Molemmat vaativat oman hakemuksensa.
Kiinni nikkelin hinnasta
Vähämäki pitää kiinni vielä viimeisestäkin, varsin ohuesta oljesta.
– Kaikki riippuu nikkelin hinnasta. Jos hinta nousee syksyyn mennessä 12 000 euroon tonnilta, voisivat yksityiset yhtiötkin vielä innostua hankkeesta, Vähämäki aprikoi.
Nikkelin hinta laski viime kesästä ja on nyt noin 8000 euroa tonnilta. Samaan aikaan kaivoksen toiminta on parantunut kaikilta muilta osin aina kaivoksen johtoa myöten: uusi johto on tuonut mukanaan uutta avoimuutta ja uskottavuutta. Kaivos tuottaa nikkeliä runsaasti, malmi on rikasta. Myös vesiluvat piti saada kuntoon, mutta kävikin päinvastoin, kun pysyvä lupa muuttui määräaikaiseksi.
Vähämäki pitää kaivosyhtiön mahdollista kaatumista kovana asiana Kainuun seudun työllisyyden ja talouden kannalta. Kaivos työllistää suoraan noin 900 työntekijää ja välillisesti vielä paljon enemmän.
Enemmän kuin tieverkon kunnostukseen
Talvivaaran kaivoksen alasajo ei ole pikkujuttu: siihen voidaan joutua käyttämään jopa enemmän rahaa kuin mitä hallitus myönsi helmikuussa kärkihankkeena tieverkon kunnostukseen.
Korjausvelan paikkaamiseen myönnettiin 600 miljoonaa euroa. Talvivaaran sulkeminen saattaa maksaa jopa 640 miljoonaa euroa.
– Se sisältäisi sulkemisesta aiheutuvat 300 miljoonan euron kulut, nyt myönnettävän 144 miljoonan euron lisämäärärahan sekä mahdollisen lopettamisluvan vaatiman vedenpuhdistuslaitoksen hinnan, joka olisi 200 miljoonaa euroa, Vähämäki toteaa.
Vaasan hallinto-oikeus vaatinee vedenpuhdistuslaitosta myös siinä tapauksessa, että kaivos saisikin jatkoluvan. Jos kaivos lopetetaan ilman puhdistuslaitosta, kestäisi vesien juoksutus nykyisen luvan vaatimalla vauhdilla monta vuotta.
IT-osaajille löytynee töitä
Samalle päivälle tuli toinen historiallinen ikävä uutinen, kun Microsoft kertoi lopettavansa matkapuhelinten suunnittelun Suomessa. Työpaikkoja lähtee 1350.
Vähämäki ei suhtaudu tähän uutiseen niin lohduttomasti: Oulussa on hänen tietääkseen työttömänä Microsoftin toimintojen alasajosta enää noin 50 yhtiön työntekijää. Hän uskoo ihmisten työllistyvän suhteellisen nopeasti muihin ICT-alan töihin. Se vaatii tietysti tukea myös TE-keskuksilta.
Alustatalous auttaa
Mitä tämä kertoo tulevaisuudesta tulevaisuusvaliokunnan jäsenelle?
– Se kertoo, etteivät 1800-luvun tukijalat enää päde Suomessa. Edes matkapuhelinalaa ei Suomessa enää ole. Pitää etsiä uusia aloja, Vähämäki sanoo.
– Alustatalous voi tuoda uusia työpaikkoja. Alusta yhdistää asiakkaan ja palvelun tuottajan. Valtaosa maailman taloudellisesta kehittymisestä tapahtuu nyt alustataloudessa, Vähämäki toteaa.
Alustoja ovat esimerkiksi Amazon, eBay ym. sähköiset kaupankäyntialustat..
– Tai alusta, jolla voi esimerkiksi lainata autonsa toiselle, Vähämäki esittää.
– Kasvu on muualla kuin matkapuhelinalalla, joka on kilpailtu ala ja jo bulkkia. Applekin teki jo ensimmäisen neljännestuloksensa, joka ei kasvanut. Se voi ehkä joutua muuttamaan liiketoimintaansa uudelle alalle, Vähämäki profetoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.

Reijonen: Elokapinan uusin tempaus on älyttömyydessään tuomittava

Tekoäly etsi tukihuijareita – lopputulos ei miellyttänyt ja projektit lopetetaan
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.

Saksan liittokansleri haluaa eroon 80 prosentista Saksassa asuvista syyrialaisista – paha mieli purkautui välittömästi punavihreässä kuplassa
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

Nämä mepit äänestivät EU-parlamentissa turvapaikkaturismin kiristämistä vastaan
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.

Jopa 1,57 miljardia Suomesta ulkomaille: Maahanmuuttajien rahalähetykset kasvussa, epäviralliset siirrot jäävät piiloon
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma omistaa useita Hitas-asuntoja – samaan aikaan SDP vaatii omistuksille rajoituksia
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.
Uusimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









