
Tuulimyllyjen infraäänen haitattomuudesta ei ole tutkimusnäyttöä – keskustelu tuulivoiman terveysvaikutuksista jatkuu
Toimittaja Heli Saavalainen ruoti tuulivoimaa 5.7.2017 HS:ssa otsikolla ”Tutkimus ei tue tuulivoiman väitettyjä terveyshaittoja”. Tutkimus ei myöskään todista tuulivoimaa haitattomaksi, väittää filosofian maisteri Päivi Peltoniemi mielipidekirjoituksessaan.
Toimittaja Heli Saavalaisen mielestä tuulivoimaloiden äänten vaikutuksesta sairauksiin ei olisi tieteellistä näyttöä. Kirjoitus sekoittaa tuulivoimamelun ja infraäänen, selvityksen ja tutkimuksen sekä häiritsevyyden ja suorat terveyshaitat.
Ensinnäkin, työ- ja elinkeinoministeriön teettämä, kesäkuussa julkaistu selvitys on selvitys. Se ei ole tutkimus, vaan pelkkä kirjallisuuskatsaus.
Toiseksi, TEM:n selvityksessä VTT mittasi infraääniä, mutta mikään taho ei tutkinut, vaikuttavatko ne terveyteen vai eivät.
Päinvastoin: kun verrattiin tuulivoimaloiden infraäänten keskimääräisiä tasoja eli voimakkuutta kaupunkiympäristön infraääniin, tehtiin jo virhe, kun äänet keskiarvoistettiin. Tuulivoimaloiden infraääni poikkeaa täysin muusta ympäristön ja luonnon infraäänestä säännöllisyytensä ja pitkäkestoisuutensa osalta. Jokainen ymmärtää, että jatkuvasti sykkivä ääni voi olla haitallisempaa kuin tasainen kohina.
Keskiarvoistettuja infraäänitasoja verrattaessa oletettiin ilman perusteita, että jatkuvasti kestävä infraääni tai sykkivä ilmanpaine eivät olisi terveydelle vaarallisia.
Kuka tietää tutkimatta, onko monotonisesti sykkivä ilmanpaine pitkään jatkuessaan vaaraksi?
Max Planck -instituutin huhtikuussa 2017 julkaisema tutkimus osoittaa, että infraääni vaikuttaa keskushermostoon, siis aivotoimintaan. Tämä tunnustettiin TEM:n selvityksessä. Miksi asiaa ei mainittu HS:n kirjoituksessa?
Edelleen, TEM ei selvittänyt, mitä Suomessa tapahtuu: miksi yhä useammat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kodeistaan tuulivoimaloiden takia?
THL:n tutkimuksessa taas verrattiin ihmisten terveydentilaa muutamien kilometrien etäisyydellä voimaloista. Miten tällä tutkimusasetelmalla voisi saada esiin voimaloiden infraäänen aiheuttamia haittoja, kun infraääni kantaa voimakkaana kymmeniä kilometrejä?
Saksassa lääkärit varoittavat jopa 30 prosentin väestöstä saavan infraäänestä oireita. Suojaetäisyyden tulisi heidän mukaansa olla 30–50 km. Mitä tuulivoimaloiden ja asutuksen yhteensovittaminen on, kun lähimmät voimalat on kaavoitettu täällä jopa vain 600 metrin etäisyydelle kodeista?
Jos Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa, kasvaa väestön oireilu tuulivoimalamelun ja infraäänen vuoksi. Infraääni on saaste, joka tunkeutuu läpi rakennusten ja ihmisten. Pitääkö sen vaikutusta yhä kokeilla?
Petolintujen ja lepakkojenkin tilanne on lohduton – Ruotsin Skånessa katastrofaalinen voimaloiden tappaessa lintuja paljon odotettua enemmän. Saksassa tuulivoima tappaa 12.000 petolintua vuodessa. Myös muuttomatkalla olevien lepakkojen kokonaiset populaatiot voivat vaarantua voimalakuolemien seurauksena: osalla lajeista kato on jopa 90 %.
Muuten: ei tuulivoima korvaa hiilivoimaa. Energiakäänteen mallimaassa Saksassa hiili on energiantuotannon ykkönen. Yhden 1 MW:n tuulivoimalan valmistamiseen tarvitaan 220 tonnia hiiltä – Suomeen rakennettujen, suurempien voimaloiden valmistamiseen sitäkin enemmän.
Päivi Peltoniemi
FM, Kurikka
Lue lisää:
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0174420
http://karajavuori.blogspot.fi/2017/02/ruotsin-lintutieteilijat-erittain.html
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320716310485
http://www.natursidan.se/nyheter/ny-stor-rapport-om-vindkrafts-paverkan-pa-faglar-och-fladdermoss/
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle vitsaili räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain
Viikon suosituimmat

Media puolusti olympiakultaa naisten sarjassa voittanutta algerialaisnyrkkeilijää ja leimasi epäilijät kiusaajiksi – Antikainen: ”Totuus Imane Khelifistä on nyt julki”
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Ilouutisia maailmalta – Tynkkynen: Saudi-Arabian ja Somalian puolustussopimus romuttaa somalien turvapaikkaperusteet Euroopassa
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Uusi kansalaisaloite: Turve määriteltävä uusiutuvaksi ja pois EU-päästökaupan piiristä
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.

Antikainen tyrmää SDP:n Elorannan ehdotuksen: ”En aio kumarrella punakaartilaisille”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi Eeva-Johanna Elorannan (sd.) ehdotuksen, jossa esitetään Neuvostoliittoon paenneiden ja Stalinin vainoissa kuolleiden entisten kansanedustajien “kunnioittamista” eduskunnassa hiljaisella hetkellä.

Kanadan joukkoampumisesta epäilty on 18-vuotias naiseksi identifioituva mies – taustalla vakavia mielenterveysongelmia
Tumbler Ridgen kouluampumisesta epäilty Jesse Van Rootselar syntyi miehenä, kävi läpi sukupuolenvaihtoprosessia ja identifioitui sen jälkeen naiseksi. Hän oli ollut poliisin kanssa tekemisissä vakavien mielenterveysongelmiensa vuoksi. Kanadan ampumistragediassa kuoli 9 ihmistä.

Päivän pointti: Iltalehden haastattelema vihreä poliitikko lyttää asiantuntijan tittelillä ps-ministerin ajamaa kansalaisuuskoetta – asiantuntijan puoluetaustaa ei kerrota lukijoille

Purra: Tämä häkkyrä ylläpitää halpamaahanmuuttoa ja syrjäyttää kouluttamattomat ihmiset työmarkkinoilta – ”Sosiaaliturvaa pitää uudistaa”
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.
















