Vastaanottokeskuksen johtaja: Käännytettävien katoaminen on tavallista

Maahanmuuttovirasto kertoo, että käännytettävät turvapaikanhakijat majoitetaan pääosin tavallisissa vastaanottokeskuksissa, joista heillä on mahdollisuus poistua. Poliisin mukaan ulkomaalaisen säilöönotto on viimesijaisin turvaamistoimi.

Joulukuun alussa 2015 uutisoitiin (HS 4.12.2015), että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille aiotaan perustaa yksi tai useampi palautuskeskus.

Maahanmuuttoviraston tiedottaja Verna Leinonen kertoo, että vastahankaisten paluuta odottavien turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksen suunnittelutyö ei ole vielä valmis.

– Emme lähde kommentoimaan sen yksityiskohtia vielä julkisuudessa. Täten myöskään keskuksen vuorokausihinnasta ei ole antaa arviota.

Leinonen kertoo, nyt käännytettävät majoittuvat tavallisissa vastaanottokeskuksissa.

– Jos on syytä epäillä, että kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija piiloutuu viranomaisilta, on mahdollista tehdä säilöönottopäätös. Suomessa on kaksi säilöönottoyksikköä, Joutsenossa ja Helsingissä, hän tarkentaa.

Joutsenossa kateissa kymmeniä

Lappeenrannan Konnunsuolla sijaitsevan Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo, että turvapaikanhakijoita katoaa säännöllisesti. Hän kertoo, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden katoaminen on myös hyvin tavallista.

– En osaa sanoa kuinka monta on kateissa, mutta heitä on kymmeniä, hän sanoo.

Kähkönen tunnistaa hyvin katoamisen taustalla usein olevan reppureissaus-ilmiön.

– Meilläkin on ja on ollut turvapaikanhakijoita, joilla on ns. ”Dublin-osuma” eli sormenjälkitunnistus jo jostain muualta Euroopasta. Tämä on aivan tavallista, hän myöntää.

Ei kuulu vastaanottokeskukselle

Karkaamisvaaran seuraaminen ei ole ensisijaisesti vastaanottokeskuksen vastuulla. Se kuuluu poliisille. Kähkönen kertoo, että vastaanottokeskuksen arjessa kuitenkin seurataan tilannetta.

– Ei ole kenenkään etu, että ihminen häipyy maan alle normiyhteiskunnan ulkopuolelle. Yritämme aina tukea kielteisen päätöksen saaneita vapaaehtoiseen paluuseen.

Rikoksen tehneitä säilössä 1 tai 2

Kähkösen vastuulla on myös Joutsenon säilöönottoyksikkö, jossa säilöönottopäätöksen saaneet turvapaikanhakijat majoitetaan.

– Säilössä on tusinan verran asiakkaita. Käsittääkseni säilössä olevat ovat pyrkineet välttämään maasta poistamista, kadonneet vastaanottokeskuksesta tai ilmoittaneet, etteivät omatoimisesti poistu maasta. Tyypillisiä palautusmaita ovat esimerkiksi: Algeria, Nigeria, Venäjä, Italia, Intia, Marokko, Gambia, Ghana, ja Valko-Venäjä.

Kähkönen kertoo, että rikoksen tehneitä on tällä hetkellä säilössä yksi tai kaksi henkilöä.

– Esimerkiksi omaisuus- ja väkivaltarikosten perusteella karkotettavia on säännöllisesti säilöönottoyksikköjen asiakkaina.

Säilöönottokeskus toimii tehokkaasti

Kähkösen mukaan säilöönottotoiminta toimii Suomessa tehokkaasti ja tähän asti poliisi on pystynyt poistamaan tehokkaasti käännytettäviä henkilöitä.

– Jatkossa säilökapasiteetin kanssa voi tulla ongelmia, mikäli tai kun pakkopalautusmäärät kasvavat. Lisäksi säilöönottoa voisi mielestäni käyttää myös niiden turvapaikanhakijoihin kohdalla, jotka aiheuttavat jatkuvia ongelmia normaaleissa vastaanottokeskuksissa, mutta tämä vaatisi kyllä lainsäädäntömuutoksia, Kähkönen sanoo.

Maahanmuuttoviraston suunnittelun alla olevasta palautuskeskuksia Kähkönen pitää tarpeellisina, mutta toimintaympäristöltään haastavina.

– Aika näyttää, miten nämä keskukset toimivat. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei varsinaisesti tunne tuollaisia vastaanottokeskuksia.

Alaikäiset kateissa Espoossa

Suomen Uutiset kertoi tammikuussa, kuinka Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta oli keskuksen johtaja Mikko Välisalon mukaan kateissa 15 hakijaa.

– Joskus yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita katoaa. Katoaminen tarkoittaa, ettemme enää tavoita turvapaikanhakijaa ja tällöin on hyvin todennäköistä, että hän on lähtenyt pois Suomesta. Jos henkilö päättää lähteä, emme voi sille mitään, Maahanmuuttoviraston tiedottaja Anne Likitalo myöntää.

Palautuksia pakoilevien määrä kasvussa

Poliisitarkastaja Jukka Hertell poliisihallituksesta kertoo, että palautuksia pakoilevia on aikaisempina vuosina ollut muutamia kymmeniä.

– Poliisi etsintäkuuluttaa tällaisen, maasta poistamista pakoilevan henkilön ja tällaisen henkilön tavatessaan poliisi poistaa henkilön maasta. Jatkossa määrä todennäköisesti hieman kasvaa maasta poistamispäätösten lisääntyessä, hän tarkentaa.

Säilöönotto viimeinen turvaamistoimi

Hertel kertoo, että pakkopalautus toteutetaan saattamalla palautettava maasta poistamispäätöksessä mainittuun kohdevaltioon. Lähtökohtaisesti yhtä palautettavaa kohden on kaksi poliisisaattajaa.

– Mikäli ulkomaalaislaissa mainitut ulkomaalaisen säilöönoton edellytykset täyttyvät, ulkomaalainen otetaan säilöön ja sijoitetaan erilliseen säilöönottoyksikköön, joko Joutsenoon tai Helsingin Metsälään. Ulkomaalaisen säilöönotto on aina viimesijaisin turvaamistoimi, Hertel selventää.

Kuvassa: Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Turvapaikanhakijoita helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa. Kuvituskuva.