Yhteisvastuu edennee jyrän lailla huolimatta Saksan perustuslakituomioistuimen EKP:n arvopaperiostojen määrän kyseenalaistamisesta

Euroopan keskuspankki EKP antaa Saksan keskuspankille torstaina lisätietoja arvopaperien osto-ohjelmastaan. Talouslehti Financial Timesin tietojen mukaan Saksan keskuspankki voi perustella maan liittopäiville ostojen tarpeellisuuden ja sen, etteivät ostot ole olleet suhteettoman suuria.

Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz toppuutteli perustuslakituomioistuimen päätöksen tuomia perustuslaillisia haasteita.

– Pian näemme ratkaisun ilman draamaa, Scholz kertoi.

EKP:n varajohtaja Luis de Guindos rauhoitteli niin ikään muodostunutta sotkua. De Guindos kertoi, että EKP on valmis yhteistyöhön vaaliten kuitenkin itsenäisyyttään.

– Meidän ostomme ovat aina olleet asianmukaisia ja suhteellisia, de Guindos kertoi saksalaismedialle.

Yhteisvastuu kasvaa

EKP:n ostot ovat yhteisvastuullisia. Vastuut pysyvät piilossa, mutta räjähtäisivät silmille esimerkiksi Italian erotessa yhteisvaluutasta.

Ostoilla on pyritty pitämään nimenomaan Italian ja Espanjan kaltaisia raskaasti velkaantuneiden maiden rahoituskustannuksia alhaisina. EKP:n ostot ovat olleet pääoman suhteen suuria Italian velkakirjoissa.

Velkakirjaostojen lisäksi Euroopan komissio on esittänyt yhteisvastuullista tukirahaa valiten kriteerit juuri siten, että Italia saisi eniten suoraa rahoitustukea. Moni jäsenmaa ihmettelee valittuja kriteereitä. Miten esimerkiksi vuoden 2015 työttömyystilastot voivat kertoa pandemian rusikoimaa taloutta vuosia etukäteen?

EU-lakien mukaan valtioiden välinen rahoitustuki on lisäksi kiellettyä.

Voitelurahalle ei näy loppua

Italialaisten näkemys EU:sta ja eurosta on harpannut roimasti kielteiseen suuntaan koronapandemian myötä. EKP:n ja EU:n tavoite on epäilemättä tyynnytellä epäileväisiä italialaisia, jottei Italia lähtisi unionista.

Tällainen voiteluraha käy kalliiksi. Voitelurahan määrälle ei välttämättä näy loppua. Ekonomistien mielestä EU:n elpymispaketti ei ole riittävän suuri.

Suuremman elpymispaketin hyväksyntä olisi vaikeampaa. Tällä haavaa monet jäsenmaat ovat tuoneet esille vain eriäviä näkemyksiä oikeastaan kaikesta, mitä komission ehdottama paketti sisältää.

Eripuraa on paketin koosta, avustusten muodosta (lainaa vai suoraa tukea), rahanjaon valintakriteereistä ja kaavaillun yhteisen EU-velan takaisinmaksun aikataulusta. EU-maiden johtajat yrittävät sopia riitansa heinäkuun kokouksessaan.