Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli keskiviikkona hallituksen esitystä sitovan hoitajamitoituksen voimaantulon lykkäämisestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esityksen hylkäämistä.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus asetti vanhustenhoidon hoitajamitoitukset ja Kela-korvaukset vastakkain. Lääkkeiden ja yksityislääkärikäyntien korvauksista nipistettiin heti vuoden alusta, mutta nyt hallituspuolueet junttaavat läpi hoitajamitoituksen 0,7-tason voimaantulon joulukuun alkuun.

– Perussuomalaisten kanta on, että mitoitus on otettava käyttöön alkuperäisen aikataulun mukaisesti 1.4.2023. Vanhuspalveluiden heikentämistä hoitajamitoitusta siirtämällä käytetään siis säästöjen hakemiseen, kun hallitukselta ei liikene hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta, moittivat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.

Hallitus ylenkatsoo hoitajia

Liian vähäinen hoitajien määrä kurjistaa työoloja ja vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta entisestään.

– Hallitus perustelee lykkäystä työvoimapulalla, vaikka hoitajajärjestöt ovat kerta toisensa jälkeen kertoneet, mikä hoitoalalla mättää. Monissa yksiköissä on jatkuva henkilöstövaje ja ylitöitä joudutaan tekemään säännöllisesti. Henkilöstö uupuu ylikuormitettuna, eikä heille haluta maksaa työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Etenkin korona-aikaan hallituksen suhtautumista hoitajiin ei voi kutsua parhaalla tahdollakaan kuin väheksyväksi ja ylenkatsovaksi. Näin on saatu aikaan itseään ruokkiva huono kierre, joka heikentää sote-alan veto- ja pitovoimaa, Juvonen, Juuso ja Reijonen muistuttavat.

Monta asiaa voitaisiin tehdä paremmin

Perussuomalaiset katsovat, että tilanne voidaan korjata vain hoitajien työolot korjaamalla. Sote-alalle tarvitaan riittävä määrä ammattitaitoista, kotimaista työvoimaa. Palkkatasossakin on pohjoismaiseen tasoon verrattuna paljon parantamisen varaa. Monta muutakin asiaa voitaisiin tehdä paremmin.

– Virkoja pitää saada lisää, ja henkilöstö on vakinaistettava. Vaikka koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, väestön ikääntyessä koulutuspaikkoja tarvitaan vieläkin enemmän. Jatkokoulutuspolkuja on kehitettävä niin, että aiempi koulutus ja kokemus huomioidaan ja esimerkiksi lähihoitaja voi opiskella sairaanhoitajaksi nykyistä nopeammin. Etenkin kasvukeskuksissa rekrytointia helpottaisi edullisten työsuhdeasuntojen tarjonta, ja kotihoidossa on voitava liikkua työnantajan tarjoamalla autolla. Myös johtajuuteen tarvitaan koulutusta ja tukea, Juvonen, Juuso ja Reijonen esittävät.

Suomen Uutiset