Espoon väestörakenne muuttuu tasaiseen tahtiin maahanmuuton seurauksena. Viime vuoden tammi–marraskuussa Espoon väestö kasvoi 3 800 asukkaalla. Espoon väestönkasvu on kuitenkin pitkälti seurausta maahanmuutosta, sillä samaan aikaan Espoosta muutetaan pois muihin Suomen kuntiin. Väestörakenteen muutos käy erittäin kalliiksi espoolaisille veronmaksajille, sillä maahanmuuttajataustaiset maksavat huomattavasti vähemmän kunnallisveroa kantaväestöön verrattuna.
Espoon kaupungin tietopalvelun tilastojen mukaan maahanmuuttoa tulee Espooseen nyt runsaasti EU:n ja pohjoismaiden ulkopuolelta. Ilmiö on havaittavissa myös, kun tarkastellaan vieraskielisten osuutta väestönkasvussa viime vuoden tammi–marraskuussa. Kyseisellä tarkastelujaksolla vieraskielisten osuus oli Espoon väestönkasvusta oli jopa 97 prosenttia.
Kokonaisuudessaan Espoon väestöstä jo 20,1 prosenttia, eli runsas viidennes on vieraskielisiä. Vieraskieliseksi määritellään Suomessa henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Samaan aikaan Espoo, kuten myös Helsinki, kärsii historiallisen suurista muuttotappiosta. Espoosta muutetaan usein Vantaalle, mutta myös läheisiin pienempiin kaupunkeihin, kuten Hämeenlinnaan, Lohjalle, Raaseporiin ja Saloon.
Vieraskieliset yliedustettuina kalliissa palveluissa
Espoolaisille veronmaksajille väestörakenteen muutos ja vieraskielisten osuus käy kalliiksi, sillä huomattavan usein vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa. Samalla Espoo joutuu tekemään investointeja ja ottamaan velkaa.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittikin jo kolme vuotta sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtion pitäisi nykyisin osallistua paljon avokätisemmin maahanmuuton kustannuksiin Espoossa.
Ajatuspaja Suomen Perustan www.kuntaluvut.fi-sivusto kertoo maahanmuuton avainluvut kuntakohtaisesti. Sivustolta löytyvät maahanmuuttajille maksetut sosiaalietuudet kuten toimeentulotuet ja asumistuet, maahanmuuttajien työllisyysasteet ja maksetut kunnallisverot, eli osallistumisen kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpiin saatavilla oleviin rekisteritietoihin.
Rahoitusvaje täytyy kattaa velalla tai leikkaamalla
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen huomauttaa, että kuntatalouden kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon kunnan asukkaat maksavat kunnallisveroa.
– Kun tarkastellaan sosioekonomisia mittareita, kuten työllisyyttä, palkkoja tai koulutustasoa, joilla voidaan mitata väestöryhmien pärjäämistä, niin voidaan helposti havaita, että ainakin 90 prosentissa Suomen kunnista maahanmuutto ei ole rikkaus vaan rasite kuntataloudelle. Useimmissa Suomen kunnissa lähes kaikilla maahanmuuttajaryhmillä luvut ovat kantaväestöä heikommat.
Koska maahanmuuttajat maksavat keskimäärin kantaväestöä vähemmän veroa, seurauksena on rahoitusvaje.
– Erityisesti, jos ja kun on virheellisesti oletettu, että maahanmuuttajat pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö ja ovat yhtä hyviä veronmaksajia, Salminen sanoo.
Rahoitusvaje viittaa siihen, kuinka paljon kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään. Rahoitusvaje täytyy kunnassa kattaa joko nostamalla kunnallisveroa, ottamalla velkaa tai vaihtoehtoisesti leikkaamalla palvelutasoa.
Yli puolet maksetuista toimeentulotuista maahanmuuttajille
Espoo on hyvä esimerkki siitä, että kuntien taloudet eivät pidemmän päälle kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroa, sillä seurauksena on rahoitusvaje.
Kuntaluvut.fi -sivulta selviää esimerkiksi, että Espoossa asuvien pakolaistaustaisten (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) henkilöiden ryhmässä jopa 56,1 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Vertailun vuoksi Espoossa asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä vain 5,6 prosentille maksetaan toimeentulotukea. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus Espoossa maksetuista toimeentulotuista oli yli puolet, eli 51,6 prosenttia.
Espoon väkiluku siis kasvaa kohisten, mutta väestönkasvu ei enää tue entiseen tapaan verotulojen kasvua, koska hyviä veronmaksajia tulee vähemmän kuin ennen. Yksi keskeisistä selittävistä tekijöistä verokertymän heikkenemisen taustalla on maahanmuutto.
Rahoitusvaje syvenee
Vuositasolla maahanmuutosta seuraa Espoon kuntatalouteen valtavan suuri rahoitusvaje eli reilut 133 miljoonaa euroa. Rahoitusvaje syvenee entisestään, sillä vielä vuonna 2018 rahoitusvaje oli runsaat 118 miljoonaa euroa.
Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vihervasemmistoa edustavien poliitikkojen suusta kuulee usein hokemia, joiden mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Taustalla on olettamus, jonka mukaan maahanmuuttajat ovat yhtä hyviä tai jopa parempia veronmaksajia kuin kantasuomalaiset.
– Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, sillä faktaa on, että maksettujen kunnallisverojen määrä jää maahanmuuttajien osalta usein hyvin pieniksi, ja seurauksena on rahoitusvaje, Salminen sanoo.
SUOMEN UUTISET