

LEHTIKUVA
Antikainen: Koululaisille kuuluu oikeus täysipainoiseen kouluruokaan
Rinteen hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi -luvun seitsemännen tavoitteen mukaan ilmastoystävällinen ruokapolitiikka.
Kohdassa edellytetään ruokahävikin ehkäisemisen lisäksi kasvispainotteisen ruuan osuuden lisäämistä julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa.
– Nämä kaksi tavoitetta ovat keskenään ristiriidassa. Käytännön havainnot kuitenkin ovat osoittaneet, että oppilaat eivät kasvisruokapäivästä tykkää. Helsingin kouluruokailusta vastaavan Palmian mukaan kasvisruokapäivinä kouluissa kuluu ruokaa vähemmän kuin muina päivinä ja lisäksi Palmia on saanut runsaasti kielteistä palautetta sekä oppilailta että vanhemmilta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Ruokahävikki kasvaa kasvisruokapäivinä
Kielteiset kokemukset kasvisruokapäivästä eivät rajoitu pääkaupunkiseutuun. Viime marraskuussa Maaseudun tulevaisuus uutisoi, että Hämeenlinnassa kasvisruokapäivä lisäsi koulujen ruokahävikin edeltäneestä 14 prosentista nykyiseen 16 prosenttiin.
Ruokahävikin vuosittainen kokonaiskustannus koko maassa on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 70 miljoonaa euroa.
– Hukkaan heitetty ruoka tulee veronmaksajille valtavan kalliiksi ja aiheuttaa itsessään täysin turhia ilmastopäästöjä. Monet koululaiset kertovat jättävänsä kasvisruokapäivänä kouluruuan kokonaan väliin ja käyvänsä kaupassa. Toiset ottavat mukaan herkkuja ja syövät niitä välipalaksi, kun kouluruualla ei lähde nälkä. Tämä ei voi olla yhteiskunnan eikä etenkään lasten edun mukaista, Antikainen moittii.
Vähävaraisten lapset kärsivät
Kouluruokailu on myös tasa-arvokysymys. Punaisen Ristin mukaan köyhyys koskettaa Suomessa noin 110 000 lasta – 14,7 % suomalaisista lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.
– Erityisesti vähäosaisten perheiden lapsille kouluruokailun merkitys korostuu. Heille kouluruoka voi olla pahimmillaan päivän ainoa lämmin ruoka.
– Jo yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulma edellyttää, että lapset saavat jokaisena koulupäivänä täysipainoisen, maittavan aterian. Nyt on vaarana, että hallitus heikentää lasten jaksamista ja ravitsemusta entisestään lisäämällä kasvisruokapäivien määrää, Antikainen kiteyttää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ruokahävikki kouluruoka kasvisruoka oikeudenmukaisuus veronmaksajat vähävaraiset Sanna Antikainen perussuomalaiset Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoret: Varusmiehiä ei tule alistaa punavihreälle ideologialle

Halla-aho: Valtion ei pidä ohjata verotuksella ruuan hintaa – ”Lihansyöntiä demonisoidaan ideologisista syistä”

Putkonen: Demareiden kestävän kehityksen arvonlisävero vie duunareilta lauantaimakkaran suusta

Halla-aho: Lapsilisiin esitetään korotusta 4. ja 5. lapsen kohdalla – ”On helppoa nähdä, mikä on kohderyhmä”

Reijonen: Jätetäänkö Suomen koululaiset ja vanhukset pian ilman maitoa ja lihaa ilmastohienostelun takia?
Viikon suosituimmat

Viraalivideo Minnesotan somalien päivähoitobisneksistä on saanut yli 110 miljoonaa katsojaa – valtamedia vaikenee
Nuori tubettaja lähti kameran kanssa kiertämään Minnesotan suurimman kaupungin päiväkoteja ihmetellen, että miksi ovet eivät aukene hänelle. Lapsia ei näkynyt missään, vaikka monissa kohteissa piti olla päiväkoti, jossa hoidetaan päivittäin sataa lasta ja joka saa siitä hyvästä miljoonatuet vuodessa. Paljastusvideo on saanut somessa valtavasti katsojia, mutta vasemmistolainen valtamedia vaikenee siitä visusti.

Kotiavustaja raiskasi 100-vuotiaan – välttyi karkotukselta, koska siteet Ruotsiin ovat ”liian vahvat”
Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".

Sanna Antikaisen kolumni: Länsimainen joulu polvillaan – näin länsi antautuu
Eurooppalainen joulunaika on perinteisesti iloisen yhteenkuuluvuuden ja rauhan juhla. Valitettavasti viime vuosina meidän kristillisen kulttuurimme ytimeen kuuluvasta juhlasta on tullut myös väkivaltaisten hyökkäysten kohde ja heikkojen päättäjien perääntymisen näyttämö. Useissa maissa on jouduttu perumaan jouluperinteitä terroriuhan vuoksi, ja samaan aikaan omia tapojamme siivotaan pois, etteivät ne vain loukkaisi toisin uskovia. Näin jouluna onkin syytä kysyä, ymmärrämmekö me, mitä olemme menettämässä, kirjoittaa kansanedustaja Sanna Antikainen.

Helsingin yliopiston kunniatohtori on poliisin vanha tuttu – sai syytteen niskoittelusta Elokapina-mielenosoituksessa
Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.

Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen
Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.

Riikka Purra: Joulu on kuusia, tonttuja ja torttuja, lahjoja, lauluja, tuoksuja ja tunnelmaa
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa jouluperinteiden vaalimisen merkityksestä. Asia ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä. – Onneksi on perussuomalaiset. Viestimme on, että meidän pitää olla ylpeitä tästä maasta ja sen kulttuurista, arvoista ja ominaisuuksista – meidän pitää puolustaa niitä, Purra sanoo.

Professori Wall Street Journalissa: Woke-DEI ei toimi – tarvitaan näkemysten monimuotoisuutta
Maailmankuulu rahoitusprofessori Alex Edmans kyseenalaistaa Wall Street Journalissa woke-henkisen DEI-liikkeen ydinuskomukset, joiden mukaan monimuotoisuus varsinkin etnisyyden, sukupuolen ja iän suhteen parantaisi automaattisesti yritysten tuloksellisuutta. Vertaisarvioiduista tutkimuksista ei löydy tukea näille DEI-opeille. Edmans kuitenkin peräänkuuluttaa ajattelun monimuotoisuuden tärkeyttä. Hänen mukaansa yritykset voivat hyötyä, jos ne kiinnittävät ulkoisten tekijöiden sijaan huomiota erilaisiin taustoihin mm. koulutuksessa, kokemuksissa ja kognitiivisissa piirteissä. Tällöinkin monimuotoisuuden hyödyt ovat tapauskohtaisia, eikä monimuotoisuutta tulisi pitää yksinkertaisena patenttiratkaisuna.

Perussuomalaiset toivottavat hyvää ja rauhallista joulua
Suomen Uutiset, perussuomalaisten puoluetoimisto ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivottavat suomalaisille hyvää ja rauhallista joulua.

Mäenpää: Kuinkahan paljon taloudelle haitallinen maahanmuutto kasvattaa bruttokansantuotettamme?
Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.

Perintöveron alaraja nousee 30 000 euroon – jopa kaksi kolmesta perinnönsaajasta vapautuu verosta ensi vuonna
Hallitus nostaa perintöveron alarajan 20 000 eurosta 30 000 euroon vuoden 2026 alusta. Tilastokeskuksen ja Veronmaksajain Keskusliiton arvioiden mukaan muutos vapauttaa verosta arviolta jopa kaksi kolmesta suomalaisesta perinnönsaajasta.












