

LEHTIKUVA
Antikainen: Koululaisille kuuluu oikeus täysipainoiseen kouluruokaan
Rinteen hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi -luvun seitsemännen tavoitteen mukaan ilmastoystävällinen ruokapolitiikka.
Kohdassa edellytetään ruokahävikin ehkäisemisen lisäksi kasvispainotteisen ruuan osuuden lisäämistä julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa.
– Nämä kaksi tavoitetta ovat keskenään ristiriidassa. Käytännön havainnot kuitenkin ovat osoittaneet, että oppilaat eivät kasvisruokapäivästä tykkää. Helsingin kouluruokailusta vastaavan Palmian mukaan kasvisruokapäivinä kouluissa kuluu ruokaa vähemmän kuin muina päivinä ja lisäksi Palmia on saanut runsaasti kielteistä palautetta sekä oppilailta että vanhemmilta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Ruokahävikki kasvaa kasvisruokapäivinä
Kielteiset kokemukset kasvisruokapäivästä eivät rajoitu pääkaupunkiseutuun. Viime marraskuussa Maaseudun tulevaisuus uutisoi, että Hämeenlinnassa kasvisruokapäivä lisäsi koulujen ruokahävikin edeltäneestä 14 prosentista nykyiseen 16 prosenttiin.
Ruokahävikin vuosittainen kokonaiskustannus koko maassa on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 70 miljoonaa euroa.
– Hukkaan heitetty ruoka tulee veronmaksajille valtavan kalliiksi ja aiheuttaa itsessään täysin turhia ilmastopäästöjä. Monet koululaiset kertovat jättävänsä kasvisruokapäivänä kouluruuan kokonaan väliin ja käyvänsä kaupassa. Toiset ottavat mukaan herkkuja ja syövät niitä välipalaksi, kun kouluruualla ei lähde nälkä. Tämä ei voi olla yhteiskunnan eikä etenkään lasten edun mukaista, Antikainen moittii.
Vähävaraisten lapset kärsivät
Kouluruokailu on myös tasa-arvokysymys. Punaisen Ristin mukaan köyhyys koskettaa Suomessa noin 110 000 lasta – 14,7 % suomalaisista lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.
– Erityisesti vähäosaisten perheiden lapsille kouluruokailun merkitys korostuu. Heille kouluruoka voi olla pahimmillaan päivän ainoa lämmin ruoka.
– Jo yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulma edellyttää, että lapset saavat jokaisena koulupäivänä täysipainoisen, maittavan aterian. Nyt on vaarana, että hallitus heikentää lasten jaksamista ja ravitsemusta entisestään lisäämällä kasvisruokapäivien määrää, Antikainen kiteyttää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ruokahävikki kouluruoka kasvisruoka oikeudenmukaisuus veronmaksajat vähävaraiset Sanna Antikainen perussuomalaiset Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoret: Varusmiehiä ei tule alistaa punavihreälle ideologialle

Halla-aho: Valtion ei pidä ohjata verotuksella ruuan hintaa – ”Lihansyöntiä demonisoidaan ideologisista syistä”

Putkonen: Demareiden kestävän kehityksen arvonlisävero vie duunareilta lauantaimakkaran suusta

Halla-aho: Lapsilisiin esitetään korotusta 4. ja 5. lapsen kohdalla – ”On helppoa nähdä, mikä on kohderyhmä”

Reijonen: Jätetäänkö Suomen koululaiset ja vanhukset pian ilman maitoa ja lihaa ilmastohienostelun takia?
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















