

LEHTIKUVA
Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”
Mielipidekyselyjen mukaan perussuomalaiset on kannatukseltaan noussut selvästi pääministeripuolue SDP:tä suositummaksi puolueeksi. Esimerkiksi uusimman HS-gallupin mukaan perussuomalaisia kannattaa 21,6 prosenttia ja demareita enää 19 prosenttia äänestäjistä. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon arvio demarien tilanteesta on, että pääministeri Sanna Marinin henkilökohtainen suosio ja SDP:n puoluekannatus korreloivat vahvasti. – Luulen, että suurin hype alkaa laskea, Halla-aho sanoo.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohtasivat tiistaina Ilta-Sanomien järjestämässä debatissa, joka nähtiin verkkolähetyksenä.
Perussuomalaisten kasvava suosio näkyy myös siinä, että perussuomalaisilla on kesäkuun kuntavaaleissa enemmän ehdokkaita kuin SDP:llä. Pääministeri Marinin harmiksi Aamulehden tuoreen kuntavaalimittauksen mukaan Marinin kotikaupungissa Tampereella perussuomalaiset on jopa kolminkertaistamassa kannatuksensa edellisiin kuntavaaleihin nähden.
Marinin henkilökohtainen suosio ei siis ainakaan tällä hetkellä ole johtamassa demareita toivottuihin tuloksiin kesäkuun kuntavaaleissa. Marin kommentoi Tampereen tilannetta näennäisen luottavaisena.
– Tampereella meillä on erittäin hyvä ehdokaslista. Uskon kyllä, että sosialidemokraatit ovat suurin puolue. Viimeksikin demarit voittivat Tampereella, Marin sanoi.
Perussuomalaisilla Suomen laaja-alaisin kannatus
Halla-aho arvioi, että Marinin henkilökohtainen suosio ja SDP:n puoluekannatus korreloivat juuri nyt vahvasti. Halla-aho löytääkin selityksen demareiden tilanteelle kuntavaalien alla.
– Luulen, että suurin hype alkaa laskea. Sosialidemokraattien kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu.
Halla-aho sanoi itse olevansa tyytyväinen siihen, että perussuomalaiset on kannatukseltaan maantieteellisesti Suomen laaja-alaisin puolue.
– Meillä on kannatusta suurissa ja keskikokoisissa kaupungeissa sekä haja-asutusalueella. Olen siitäkin tyytyväinen, että me olemme nimenomaan työtä tekevän väestön puolue. Me olemme ylivoimaisesti suurin duunaripuolue. Olemme myös aktiivi-ikäisen väestön puolue eli niin sanottujen kakuntekijöiden puolue, jotka rahoittavat järjestelmää ja joiden on yhä vaikeampi hyväksyä sitä, mitä työstä verotetulla rahalla tehdään.
Marin kiristäisi, Halla-aho keventäisi verotusta
Marin ja Halla-aho ovat eri linjoilla verotuksen suhteen, sillä Marin olisi valmis keräämään nykyistä enemmän kuntaveroa eniten ansaitsevalta tuloluokalta. Marin haluaisi myös uudistaa pääomatuloverotusta siten, että myös kunnat saisivat siitä osansa.
– Mielestäni varakkaiden eli niiden, joilla on vähän leveämmät hartiat, kuuluisi maksaa enemmän. Tämä on sosialidemokraattinen ajattelutapa, Marin sanoi.
Halla-aho totesi, että hyvätuloisten verotuksen tiukempi kiristäminen ei tosiasiassa ratkaise julkisen talouden alijäämää sen paremmin kunnissa kuin valtionkaan tasolla.
– Meidän mielestä avainasemassa julkisen talouden ja ihmisten oman talouden kannalta on se, että työn tekeminen ja yrittäminen olisi kannattavampaa kuin se on tänä päivänä. Paras keino päästä tähän tilanteeseen on keventää työn verotusta.
Marin sanoi olevansa Halla-ahon kanssa samaa mieltä työn tekemisen ja yrittämisen merkityksestä, mutta pääministeri väisti Halla-ahon ehdotuksen veronkevennyksistä. Sen sijaan Marin alkoi luetella toimia, joita kunnissa voidaan tehdä yritystoiminnan tukemiseksi.
– Esimerkiksi yritystoiminnan osalta tonttipolitiikka ja kaavoitus ovat avainasemassa siihen, miten yritykset sijoittuvat ja voivat pärjätä. Työllisyyden osalta taas hallitus on esimerkiksi käynnistänyt työllisyyden kuntakokeiluja, toivottavasti sitäkin kautta voimme vahvistaa työllisyyttä. Vahva julkinen talous edellyttää kuitenkin sitä, että veroeuroja kertyy julkisen kassaan.
Kunnille pumpattiin ylimääräinen miljardi vaalien alla
Kunnille jaettiin viime vuonna koronatukia kolme miljardia euroa. Summassa on miljardi euroa ylimääräistä, eli koronasta tosiasiassa aiheutuneet kulut ylitettiin jopa miljardilla.
Marinilta kysyttiin, miksi kansalaisilta kerättyjä veroeuroja ei käytetty huolellisemmin. Marinin mukaan ylimääräinen kuntamiljardi on käytetty palveluihin kunnissa. Marin myös sanoi, että rahan jakamisen taustalla oli huoli siitä, että kunnat saattaisivat muuten ryhtyä irtisanomaan henkilöstöään.
– Halusimme varmistaa, että kunnissa ei irtisanota eikä lomauteta historiallisen kriisin keskellä.
Halla-aho sanoi, että Marin väistelee kysymystä ylimääräisen miljardin jakamisesta.
-Kukaan ei ole kyseenalaistanut sitä, että kunnille kompensoidaan koronasta aiheutuneita vahinkoja. Kuten Marinkin totesi, kunnathan vastaavat tärkeistä peruspalveluista. Nyt on kuitenkin kyse ylikompensaatiosta eli ylimääräisestä miljardista.
Koronan aiheuttamat vahingot on arvioitu noin kahdeksi miljardiksi euroksi. Halla-ahon mukaan kuntamiljardin taustalla on kuvio, jossa ihmisiä lahjotaan heidän omilla rahoillaan.
– On aika ilmeistä, että kuntien talouteen pumpattiin miljardi euroa ylimääräistä lähinnä vaaleja silmällä pitäen. Lähes kaikki Manner-Suomen kunnat ovat olleet taloudellisesti enemmän tai vähemmän kuralla. Nyt on sitten saatu kunnissa tukirahalla pitkään aikaan paras tulos aikaiseksi. Olisi syytä kuitenkin muistaa, että kun valtio työntää rahaa kuntiin, niin se on ihmisiltä jo kerran verotettua rahaa tai valtion velaksi ottamaa rahaa, ja jonka kuntalaiset maksavat korkojen kera takaisin.
Leikkausten tekeminen olisi Marinille vaikeaa
Marinilta kysyttiin, olisiko hän valmis menoleikkauksiin. Marin alkoi vastaukseksi puhua järkevämmästä tekemisestä ja palvelutoimintojen yhdistämisestä modernimpiin tiloihin. Marinin mukaan fiksummalla tekemisellä käyttömenoja voitaisiin saada laskettua ja saada aikaan säästöjä, mutta leikkauksia Marin ei uskaltanut esittää.
Halla-aho totesi, että on selvää, että asioita kannattaa tehdä kustannustehokkaalla tavalla. Halla-aho kuitenkin totesi, että kuntien rahoitusongelmia ei voi ratkoa organisaatiouudistuksilla tai digitalisaatiolla.
– Näihin ladataan usein suuria odotuksia. Voi kuitenkin käydä helposti niin, että uudistus nielee enemmän rahaa kuin tuottaa. Suurin osa kunnista on taloudellisesti muutenkin niin ahtaalla, että eivät ne tee mitään ylimääräistä tälläkään hetkellä, joten leikattavaa ei juuri ole.
– On kuitenkin poikkeuksia, kuten Helsinki, joissa rahaa käytetään esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöille lapioitaviin tukiin ja sukupuolineutraaleihin liikennemerkkeihin. Nämä tietysti pitää ensimmäisenä leikata pois.
Halla-aho sanoi, että ainoa tapa tasapainottaa kuntien taloutta on kuitenkin se, että poliittisilla päätöksillä mahdollistetaan työpaikkojen ja investointien syntyminen kuntiin.
– Vain sillä tavalla kunnat saavat verotuloja ja valtio saa tuloja, joilla se pystyy tukemaan kuntia.
Ulkorajojen kanssa on vatuloitu jo vuosi
Marin sivusi myös Suomen koronatilannetta ja ennakoi rajoitusten purkamista, kun rokotukset vauhdittuvat lisää.
– Kun rokotukset edistyvät ja tautitapaukset pienenevät – ja kun kausivaihtelu tulee avuksi, niin me voimme alkaa purkaa rajoitustoimia. Ilman muuta tavoitteena on päästä eroon rajoitustoimista. Ne haittaavat yritystoimintaa ja ihmisten elämää monella tavalla. Ei kukaan niitä halua pitää. yllä. Silti on vastuullista edetä maltillisesti ja seurata tilanteen kehittymistä.
Halla-aho moitti hallitusta siitä asenteesta, että on luonnollisesti paljon helpompaa asettaa rajoja valtakunnan sisälle sekä rajoittaa ihmisten elinkeinoja ja liikkumista kuin rajoittaa taudin kulkemista rajojen yli.
– Nyt on vatuloitu jo yli vuosi ulkorajojen kanssa, välillä on annettu ymmärtää, että meillä on yksi Euroopan tiukimmista rajakontrolleista. Sitten kävi ilmi, että se on löysimmästä päästä. Kaikki muut maat pystyvät toteuttamaan valvottuja karanteeneja, vaatimaan ennakkotestejä ja tekemään pakkotestauksia. Meillä on karanteeniin määräämisiä rajoilla, mutta se on yhtä tyhjän kanssa, jos noudattamista ei valvota.
Halla-ahon moitteet menivät Marinin ihon alle
Marin ei pitänyt Halla-ahon kritiikistä, joka näytti menneen pääministerin ihon alle.
– Ajatella. Vaikka Suomi on näin huonosti hoitanut opposition mielestä ihan kaiken koronan osalta, niin silti vain on niin, että Suomessa on Euroopan parhaimmalla tavalla koronapandemia niin taloudellisesti kuin terveydellisesti hoidettu. Ehkä olisi joskus hyvä saada oppositiolta vähän myös kiitosta. Kun hyvinkin on asioita tehty, Marin hermostui.
– On mielenkiintoista, että kun asiat menevät hyvin, niin se johtuu hallituksen toimista – ja kun ne menevät välillä huonosti, niin se johtuu olosuhteista, Halla-aho vastasi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menoleikkaukset koronarajoitukset duunarit Rajavalvonta Kuntavaalit Yritykset Puoluekannatus Sanna Marin Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset SDP hallitus Jussi Halla-aho työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi vaati ja sai yli miljardin euron jäsenmaksualennuksen elvytyspakettineuvotteluissa – ”Pääministeri Marin on joko neuvottelutaidoton tai käyttää mitä tahansa keinoja saavuttaakseen päämääränsä”

Perussuomalaiset: Velka ja veronkorotukset ovat hallituksen resepti – kokoomuskin haluton karsimaan suomalaisille haitallisia menoja

Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa

Halla-ahon esittämä leikkauskohde hiljensi studion Ylellä – suomalaisille haitallisista ja toissijaisista menoista ei haluta edes puhua

Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas

Purra: Sanna Marin on tulipunainen pääministeri – ehkä vasemmistolaisempi kuin kukaan koskaan ennen

Miksi veronmaksajien pitää maksaa demaripääministerien aamiaiset?

Pääministeri Marin haluaa vielä ”selvittää”, miten hänen ilmaisiin aamiaisiinsa suhtaudutaan verotuksessa – verottajan mukaan asiassa ei ole epäselvyyttä
Viikon suosituimmat

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.















