
EKP:n vihreä rahapolitiikka törmää realiteetin muuriin
Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Christine Lagarde on kertonut Euroopan parlamentille nostavansa vihreän strategian pankin rahapolitiikkaan. Siinä on kuitenkin lukuisia ongelmia ja niiden raivaaminen voi olla mahdoton urakka. Uutistoimisto Reuters nostaa esiin näitä ongelmia.
EKP:n rahapoliittinen tehtävä on pitää vuotuinen inflaatio lähellä, mutta hieman alle kahden prosentin. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatisi kuitenkin perusteellisia muutoksia keskuspankin tehtäviin.
EU:n perussopimusta pitäisi muuttaa
Mikäli EKP:lle halutaan antaa vapaat kädet toimia ilmastonmuutoksen saralla, se vaatii muutoksia EU:n perussopimukseen. Se on haastava tehtävä, eivätkä EU:n johtajat ole aiemmin olleet halukkaita kirjoittamaan sopimusta uusiksi.
Syy on se, että muutokset tulisi ratifioida kaikissa jäsenmaissa. Joidenkin jäsenmaiden lakien mukaan hyväksyntään tarvitaan kansanäänestys.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on poliittinen päämäärä. EKP:n riippumattomuus ja itsenäisyys olisi mennyttä. EKP pyrkii olemaan tasapuolinen markkinatoimija. Poliittisten johtajien tehtävänä on kanavoida politiikkaa haluamaansa suuntaan.
Luottoluokittajat eivät määrittele ilmastoriskiä
Luottoluokittajat kartoittavat rahoitusriskejä. Riskejä voi piillä niin öljynporausyhtiössä kuin aurinkopaneeleja valmistavassa yhtiössäkin. Toistaiseksi luottoluokittajat eivät eriarvoista yhtiöiden toimialoja toisistaan.
Tämä tasapuolisen rahoitusriskin periaate ohjaa EKP:ta. Se ei voi nykyisen sopimuksen mukaan vaatia liikepankilta suurempaa vakuusmäärää öljynporaajalle kuin aurinkopaneelin valmistajalle myönnetyistä luotoista, jos yhtiöillä on sama luottoluokitus.
EKP uusi velkakirjojen osto-ohjelman tarkoitus on pienentää rahoituskuluja. Mikäli keskuspankki suosisi poikkeuksellisen paljon jotain tiettyä toimialaa, se tulkittaisiin tukiaisiksi.
Kaikissa euroalueen maissa ilmastoriskin painoarvo ei ole sama. Tällöin ilmastoystävällisyyden mukaan painotettu elvytystuki suosisi jotain jäsenmaata toista jäsenmaata enemmän.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EKP:n uusi pääjohtaja Lagarde haluaisi vähentää euroalueen vientiriippuvuutta

Keskuspankkiirit eri mieltä vihreän teknologian suosimisesta

Luottoluokitusyhtiö Fitch ilmoitti euroalueen japanisaatiovaarasta

Ruotsin keskuspankki huolestui negatiivisista koroista – EKP uskoo voivansa ajaa korot vieläkin syvemmälle

Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”
Viikon suosituimmat

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa
Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”
Oxfordin yliopiston uusi kansleri haluaa opiskelijoiden valmistautuvan kohtaamaan epämukaviltakin tuntuvia ajatuksia: "turvallisia tiloja" ei enää ole. Hänen kaudellaan yliopisto ei aio enää sortua cancel-kulttuuriin.

Perussuomalaisista täystyrmäys Akavan puheille maatalouden keskittämisestä: ”Ehdotus on suorastaan vaarallinen”
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava esittää maatalouden keskittämistä Etelä-Suomeen.
















