ISIS-terroristijärjestön raunioista haluavat Suomeen he, jotka taistelivat katkeraan loppuun asti, ja joilla ei ole mitään muuta paikkaa minne mennä. Vierastaistelijat ja heidän perheensä muodostavat erityisen terrorismiuhan verkostojensa, sota-alueilta saatujen kokemusten ja koulutuksen vuoksi, kertoo Iltalehti selvityksessään. Jihadismin vaaliminen voi jatkua kotilieden ääressä, ja siksi palaajat ovat riski.
Kuolemanvakava seikka on sitten se, että käytännössä ISIS-veteraanit voivat lyödä lisää löylyä Suomessa jo oleviin radikaali-islamistisiin verkostoihin ja jopa organisoida terrori-iskuja, toteaa supon viestintäpäällikkö Iltalehdessä. Kotimaisen jihadistisektorin vauhdittaminen on todennäköistä siksi, että ISIS-naisten rooli on keskittynyt kalifaatin aikana vähintäinkin uusien jäsen värvämiseen ja propagandan levittämiseen.
Viime viikot Suomessa on kohistu al-Holin leirin kymmenestä Suomen kansallisuuden omaavasta naisesta ja näiden kolmenkymmenen lapsen mahdollisesti palaamisesta lähtömaahan. Hallitus on päättänyt, ettei heitä erityisesti avusteta mahdollisessa paluussa, mutta heillä on lain mukaan oikeus palata Suomeen.
Supon kirjoissa ja kansissa on vajaat 400 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä. He ovat ihmisiä, joilla on kytköksiä terroristijärjestöihin ja halu toimia niiden hyväksi. Luvussa on muitakin, kuin ISIS-terroristijärjestöön kytkeytyviä henkilöitä, myös Suomeen mahdollisesti palaavia.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
