

PS ARKISTO
Euroopan parlamentti kävi Tynkkysen aloitteesta täysistuntokeskustelun EU-tuesta Itä-Suomeen – ”Turvallisuuskysymys”
Euroopan parlamentti keskusteli täysistunnossaan Strasbourgissa tarpeesta antaa kohdennettua EU-tukea Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan naapureina oleville EU-alueille. Keskustelu käytiin perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen aloitteesta.
Sebastian Tynkkynen painotti puheessaan Suomen erityistä roolia 1 340 kilometrin EU:n ulkorajan turvaajana. Suomen itäraja on selvästi pisin Venäjän-vastainen raja kaikista EU-maista.
– Kuvitelkaa, että oma maanne suojaisi pisintä EU-rajaa sellaista valtiota vastaan, joka käy Euroopassa hyökkäyssotaa. Rajaa, joka on yhtä pitkä kuin etäisyys Tallinnasta Wieniin. Suomi toimii näin koko Euroopan turvallisuuden puolesta, ja meidän väkilukumme on vain 5,5 miljoonaa, lausui Tynkkynen puheessaan.
Raja-alueille tarvitaan erillisrahoitusta
Tynkkynen korosti Venäjän luomaa uhkaa koko Euroopan turvallisuudelle. Hän kehotti Euroopan komissiota myöntämään erillisrahoituksen EU:n raja-alueiden tukemiseksi.
– Venäjän rajalla olevat alueet ovat etulinjassa. Näiden alueiden pitäminen asuttuina ja varusteltuina on kriittisen tärkeää turvallisuutemme kannalta. Raja-alueilla on oltava infrastruktuuri, jolla varmistetaan sotilaallinen liikkuvuus ja rajaturvallisuus, Tynkkynen linjasi.
Täysistuntokeskusteluun oli tullut kuultavaksi Euroopan komission ja EU:n neuvoston edustajat ja he osoittivat alkupuheissaan ymmärrystä raja-alueiden tilanteelle. Keskustelun päätteeksi loppupuheenvuorossaan neuvoston edustaja esitti, että seuraavan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa tulisi huomioida raja-alueiden tukeminen. Neuvoston edustajan mukaan tämän lisäksi on käytettävä keinoja, joilla tukea voidaan kohdistaa alueille myös pikaisemmalla aikataululla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Myös Itä-Suomi on huomioitava korkeakoulujen rahoitushaussa – hallitusohjelmassakin sitouduttu itäisen Suomen tukemiseen

Antikainen: Itärajan kautta tulleita turvapaikanhakijoita syyllistynyt vakaviin rikoksiin – vihervasemmisto haluaa pitää heitä hätääkärsivinä, kutsuu Suomeen lisää ja vastustaa edelleen rajalakia
Elokuusta 2023 alkaen itärajan kautta Suomeen tuli noin 1 300 kolmansien maiden kansalaista ennen kuin hallitus sulki rajan. Keskusrikospoliisi (KRP) on kertonut tulijoista uusia tietoja. Sen mukaan poliisi on kirjannut noin viisikymmentä rikosilmoitusta, joissa turvapaikanhakija on Suomessa epäiltynä rikokseen syyllistymisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei ole yllättynyt, mutta muistuttaa, kuinka jälleen kerran vihervasemmiston propaganda turvapaikanhakijoiden viattomuudesta ja hädästä on osoittautunut vääräksi.

Europarlamentaarikko Tynkkynen: Koko ECR-ryhmä hakee Suomeen EU-rahaa itärajan esteaidan jatkamiseksi

Perussuomalaiset: Tärkeintä on aina itsenäisyyden turvaaminen ja kansallisen turvallisuuden varmistaminen

Rajalaki takaisin perustuslakivaliokuntaan – perussuomalaisten Mauri Peltokangas: ”Rajalaki pitäisi saada kiireellisesti valmiiksi”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















