Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tiistaina Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että vapaakauppa tai protektionismi eivät ole mustavalkoisia kysymyksiä. – On hyvä, että kansat käyvät keskenään kauppaa. Samalla pitää kuitenkin tunnistaa globaalien tuotanto- ja hankintaketjujen varjopuolia, kuten millä tavalla ne vaikuttavat tavallisten ihmisten työpaikkoihin.

Jussi Halla-ahon mukaan vapaakaupassa on se pirullinen piirre, että se on helppoa myydä tavalliselle kansalaiselle, koska kaupan hyllyllä olevien konkreettisten tuotteiden hinta laskee.

– Hinta laskee siitä syystä, että tuotteet voidaan tuottaa halvalla Kiinassa. Asiassa on kuitenkin varjopuolensa, kuten se, ettei samaa tuotetta ole voitu tuottaa Suomessa eikä samalla ole siis syntynyt työpaikkoja Suomeen. Tai se, että tuote on tehty niin huonosti, että se kestää vain vähän aikaa, eikä tuotteella ole jälleenmyyntiarvoa. Nämä ovat vähemmän konkreettisesti ihmisen arkipäivässä näkyviä asioita.

Meilläkin tarvitaan suorittavan sektorin työpaikkoja

Halla-ahon mukaan vapaakauppa luo vääristymiä.

– On helppoa sanoa, että Suomen pitää keskittyä korkeamman lisäarvon tuotantoon tai että meidän täytyy kouluttaa väestöämme enemmän. Suuressa kuvassa tämä on tietysti totta.

– Kuitenkin Suomessa tulee aina olemaan sellaista väestöä, joka ei kouluttaudu korkeasti. Tarvitsemme siis myös suorittavan sektorin työpaikkoja länsimaihin, jo pelkästään ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä sekä työpoliittisista syistä, Halla-aho toteaa.

– Markkinaoptimoitu maailma, jossa me jalostamme täällä korkean lisäarvon tuotteita ja kiinalainen tai afrikkalainen tuottaa meille siihen materiaalia prosessiteollisuudessa, niin sellainen ei ole mahdollinen, koska me emme pysty optimoimaan omaa väestöämme.

Kaikkien täytyy löytää oma paikkansa yhteiskunnassa

Halla-ahon mukaan on huomioitava se, että myös tulevaisuuden Suomessa kaikenlaisten ihmisten täytyy voida löytää oma paikkansa yhteiskunnassa.

– Muuten seurauksena on sosiaalisia tai poliittisia ongelmia. Ison-Britannian Brexit-äänestystulos tai Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ovat juuri reaktioita siihen, mihin talouden globalisaatio monien muiden asioiden ohella on näissä maissa johtanut, Halla-aho huomauttaa.

– Mielestäni vapaakauppaan suhtaudutaan liian optimistisesti tai liian yksioikoisen myönteisesti ja samalla leimataan vapaakauppaan kohdistuva kritiikki ideologiseksi haluksi sulkea rajat ihmisiltä tai tavaroilta – siitähän ei ole kysymys.

SUOMEN UUTISET