Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen – tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan. Halla-aho sanoo, että presidenttinä hän puhuisi tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä enemmän ja avoimemmin kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho vieraili tänään MTV:n Huomenta Suomessa presidenttiehdokashaastattelussa.

Halla-aho sanoo, että häntä ohjaavat vaalikampanjassaan ja mahdollisesti presidentiksi valituksi tullessaan samat teemat, jotka aikanaan toivat hänet politiikkaan ja ovat ominaisia myös perussuomalaisille.

– Minulle perussuomalaisena ehdokkaana, ja myös omana itsenäni, Suomen valtio on ennen kaikkea suomalaisten ja Suomen kansan edunvalvontakoneisto, ja sitä tulee johtaa sellaisena. Minulla on melko paljon tietoa ja ymmärrystä nykyisestä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sekä sisäisistä huolestuttavista kehityskuluista, joihin tulee kiinnittää huomiota.

Omien toiveiden ei saa antaa ohjata analyysia

Halla-aho katsoo, että näinä aikoina Suomen ulkopoliittisessa johdossa – jonka osa tasavallan presidentti on – ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä.

Halla-aho muistuttaa, että mitä tahansa voi koska tahansa tapahtua. Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen – tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan.

– Presidentille on keskittynyt paljon ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa. Presidentiltä siksi edellytetään selväjärkisyyttä ja kirkasnäköisyyttä siitä, että hän tunnistaa sen, mitä ympärillä tapahtuu. Pitää siis kyetä tekemään realistista ja rauhallista analyysia turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sen sijaan, että impulsiivisesti tehtäisiin hätäisiä johtopäätöksiä. Tai että annettaisiin omien toiveiden ohjata analyysia.

Suomessa yhteinen näkemys ulkoturvallisuudesta

Halla-aho katsoo, että epämuodollinen yhteistyö ja kanssakäyminen tasavallan presidentin ja eduskunnan sekä presidentin ja valtioneuvoston välillä on toiminut tähän saakka kohtuullisen hyvin. Presidenttinä Halla-aho jatkaisi samalla linjalla.

– Se tietysti edellyttää sitä, että kyseisissä tehtävissä toimivien henkilöiden keskinäiset kemiat toimivat jollakin tavoin. Mutta itselläni on ainakin kaikki aikomus jatkaa tällä hyvällä linjalla täysin riippumatta siitä, ketkä toisella puolella pöytää istuvat.

– Onneksi ainakin ulkoturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa on varsin laaja puoluerajat ja ideologiset rajat ylittävä yhteinen näkemys, mikä tekee myös helpommaksi ja todennäköisemmäksi sen, että yhteistyö sujuu.

Halla-aho arvioi, että presidenttinä hän puhuisi julkisuudessa tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ”enemmän ja avoimemmin” kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Esimerkiksi huolestuttava yhteiskunnallinen kehitys, joka näkyy maahanmuuton lieveilmiöinä, on yksi teema, josta olisi syytä käydä jatkuvaa strategisen tason keskustelua, koska maahanmuutolla on suuret heijastusvaikutukset maan tulevaisuuteen.

Venäjä ei lakkaa olemasta uhka

Halla-aho huomauttaa, että Venäjän uhka ja haaste suomalaisille ei ole katoamassa minnekään senkään jälkeen, kun Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa joskus päättyy.

Halla-aho muistuttaa, että Venäjä on jonkinlaisessa valtiollisessa muodossaan ollut olemassa viimeiset yli 1 200 vuotta.

– Venäjän perustavoitteet eivät ole tänä aikana muuttuneet. Venäjä ei lakkaa olemasta uhka sen jälkeen kun sota Ukrainassa päättyy, vaan Venäjällä on edelleen samat ominaisuudet ja tavoitteet.

Halla-aho huomauttaa, että Venäjä on aina kiistänyt pienempien naapurimaidensa oikeuden tehdä omia ratkaisuja ja valintoja.

– Omasta mielestään Venäjällä on myös veto-oikeus pienempien naapuriensa olemassaoloon, kuten historiassa on usein nähty. En usko, että jatkossakaan Venäjä lakkaisi olemasta uhka kaikille pienemmille naapureilleen.

Tukea Ukrainan Nato-jäsenyydelle

Ukrainan edellinen presidentti Petro Porošenko totesi äskettäin toivovansa Ukrainan pääsevän Naton jäseneksi pikaisesti, jo ensi vuonna. Halla-aho sanoo pitävänsä Ukrainan Nato-prosessia jopa tärkeämpänä kuin mahdollista EU-jäsenyyttä.

– Ukrainan jälleenrakennuksessa tarvitaan ulkomaalaisia investointeja. Niitä on kuitenkin vaikea houkutella maahan, joka on vihamielisen naapurin hyökkäysuhan alla. Nato tarjoaa jäsenilleen turvallisuustakuut, joita toistaiseksi ei ole uskaltanut kukaan kokeilla. Oleellista on, miten tämän sodan jälkeen luodaan pidäke, jotta Venäjä ei enää lähde uusille sotaretkille.