Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Purra tyrmää verorahojen holtittoman jakamisen maailmalle: ”Suomalaisten rahat loppuvat”

Mäenpää patisti päättäjiä vuosia – nyt ministeri Sakari Puisto tuo datakeskuslain eduskuntaan

Espoon koulut eriytyvät: Vieraskielisten osuus vaihtelee alle 10 prosentista 86 prosenttiin

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset: Työn verotus kevenee ja verobyrokratia vähenee vuonna 2027

Ranska syyttää Irania yli 700 kaupan kylmälaitteisiin kohdistuneesta kyberiskusta – Junnila perää kovempia toimia terroristijärjestö IRGC:tä vastaan 

Ministeri Tavio keskeyttää Somalian järjestörahoituksen, koska palautusyhteistyö ei toimi – Antikainen: Seurauksia pitää olla

Mäkelä tyrmää uudet ratahankkeet: ”Investointirahaa on niin vähän”

Nieminen: Suomen on tiedettävä, kuka datakeskuksia hallitsee ja miten ne vaikuttavat huoltovarmuuteen

Strandman vaatii Suomelle tekoälypedagogiikkaa: Oppilaan pitää yhä osata ajatella itse

Riikka Purra Suomesta luovutettujen juutalaisten muistotilaisuudessa: ”Velvollisuutemme on torjua antisemitismiä”

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö

Kreetalla kuohuu: Turistit lähtivät – laittomia maahantulijoita tilalle

Oikeusministeri Leena Meren uudistus etenee: Ulosottomaksut velan pääomaan eikä pelkkiin korkoihin

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä

Muslimit ja äärivasemmisto menestyivät USA:n vaaleissa – Alaskassa Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit

Tynkkynen pudotti uutispommin RKP:lle: Ruotsinkieliset nuoret tyrmäävät lisämaahanmuuton

Ruotsin hallituskriisissä täyskäännös – Åkesson: ”Olette omillanne”

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan

Oikeus tuomitsi kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta – pahoinpitelivät ja puukottivat 15-vuotiasta Helsingin Kaivopuistossa

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa

valtionjohto

Antikainen: Suomalaisia viranomaisia kiitetään ulkomaita myöten – nöyristelyn ajat ovat todellakin takanapäin

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen &#8211; tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan. Halla-aho sanoo, että presidenttinä hän puhuisi tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä enemmän ja avoimemmin kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho vieraili tänään MTV:n Huomenta Suomessa presidenttiehdokashaastattelussa.
Halla-aho sanoo, että häntä ohjaavat vaalikampanjassaan ja mahdollisesti presidentiksi valituksi tullessaan samat teemat, jotka aikanaan toivat hänet politiikkaan ja ovat ominaisia myös perussuomalaisille.
&#8211; Minulle perussuomalaisena ehdokkaana, ja myös omana itsenäni, Suomen valtio on ennen kaikkea suomalaisten ja Suomen kansan edunvalvontakoneisto, ja sitä tulee johtaa sellaisena. Minulla on melko paljon tietoa ja ymmärrystä nykyisestä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sekä sisäisistä huolestuttavista kehityskuluista, joihin tulee kiinnittää huomiota.
Omien toiveiden ei saa antaa ohjata analyysia
Halla-aho katsoo, että näinä aikoina Suomen ulkopoliittisessa johdossa – jonka osa tasavallan presidentti on &#8211; ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä.
Halla-aho muistuttaa, että mitä tahansa voi koska tahansa tapahtua. Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen &#8211; tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan.
&#8211; Presidentille on keskittynyt paljon ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa. Presidentiltä siksi edellytetään selväjärkisyyttä ja kirkasnäköisyyttä siitä, että hän tunnistaa sen, mitä ympärillä tapahtuu. Pitää siis kyetä tekemään realistista ja rauhallista analyysia turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sen sijaan, että impulsiivisesti tehtäisiin hätäisiä johtopäätöksiä. Tai että annettaisiin omien toiveiden ohjata analyysia.
Suomessa yhteinen näkemys ulkoturvallisuudesta
Halla-aho katsoo, että epämuodollinen yhteistyö ja kanssakäyminen tasavallan presidentin ja eduskunnan sekä presidentin ja valtioneuvoston välillä on toiminut tähän saakka kohtuullisen hyvin. Presidenttinä Halla-aho jatkaisi samalla linjalla.
– Se tietysti edellyttää sitä, että kyseisissä tehtävissä toimivien henkilöiden keskinäiset kemiat toimivat jollakin tavoin. Mutta itselläni on ainakin kaikki aikomus jatkaa tällä hyvällä linjalla täysin riippumatta siitä, ketkä toisella puolella pöytää istuvat.
– Onneksi ainakin ulkoturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa on varsin laaja puoluerajat ja ideologiset rajat ylittävä yhteinen näkemys, mikä tekee myös helpommaksi ja todennäköisemmäksi sen, että yhteistyö sujuu.
Halla-aho arvioi, että presidenttinä hän puhuisi julkisuudessa tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä &#8221;enemmän ja avoimemmin&#8221; kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
&#8211; Esimerkiksi huolestuttava yhteiskunnallinen kehitys, joka näkyy maahanmuuton lieveilmiöinä, on yksi teema, josta olisi syytä käydä jatkuvaa strategisen tason keskustelua, koska maahanmuutolla on suuret heijastusvaikutukset maan tulevaisuuteen.
Venäjä ei lakkaa olemasta uhka
Halla-aho huomauttaa, että Venäjän uhka ja haaste suomalaisille ei ole katoamassa minnekään senkään jälkeen, kun Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa joskus päättyy.
Halla-aho muistuttaa, että Venäjä on jonkinlaisessa valtiollisessa muodossaan ollut olemassa viimeiset yli 1 200 vuotta.
&#8211; Venäjän perustavoitteet eivät ole tänä aikana muuttuneet. Venäjä ei lakkaa olemasta uhka sen jälkeen kun sota Ukrainassa päättyy, vaan Venäjällä on edelleen samat ominaisuudet ja tavoitteet.
Halla-aho huomauttaa, että Venäjä on aina kiistänyt pienempien naapurimaidensa oikeuden tehdä omia ratkaisuja ja valintoja.
&#8211; Omasta mielestään Venäjällä on myös veto-oikeus pienempien naapuriensa olemassaoloon, kuten historiassa on usein nähty. En usko, että jatkossakaan Venäjä lakkaisi olemasta uhka kaikille pienemmille naapureilleen.
Tukea Ukrainan Nato-jäsenyydelle
Ukrainan edellinen presidentti Petro Porošenko totesi äskettäin toivovansa Ukrainan pääsevän Naton jäseneksi pikaisesti, jo ensi vuonna. Halla-aho sanoo pitävänsä Ukrainan Nato-prosessia jopa tärkeämpänä kuin mahdollista EU-jäsenyyttä.
&#8211; Ukrainan jälleenrakennuksessa tarvitaan ulkomaalaisia investointeja. Niitä on kuitenkin vaikea houkutella maahan, joka on vihamielisen naapurin hyökkäysuhan alla. Nato tarjoaa jäsenilleen turvallisuustakuut, joita toistaiseksi ei ole uskaltanut kukaan kokeilla. Oleellista on, miten tämän sodan jälkeen luodaan pidäke, jotta Venäjä ei enää lähde uusille sotaretkille.
&nbsp;

Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>