Hallituksen päätös 175 alaikäisen siirtämisestä Suomeen maksaa satoja tuhansia euroja viikossa – Purra: Eurooppaan haluavat ihmiset eivät näin vähene

Hallitus päätti perjantaina 175 alaikäisen ja yksinhuoltajaperheen jäsenen kuljettamisesta Suomeen EU:n sisäisenä siirtona Kreikan leireiltä ja muualta Välimereltä. Asia nousi julkisuuteen viime viikolla sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ulostulossa, joka ainakin julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan yllätti hallituskumppani keskustan.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on kommentoinut asiaa useassa yhteydessä. Sisäministeri Maria Ohisalo oli myös torstaina kuultavana asiasta hallintovaliokunnassa, jonka puheenjohtaja Purra on.

Lauantaiaamuna Ylen aamussa Purra nosti esille sen, että päätös ei ole mistään suunnasta katsoen kestävä.

– Kreikassa ongelmana on EU:n ja Turkin välinen sopimus, joka ei enää toimi. Viime vuonna laittomat saapumiset Kreikkaan lisääntyivät 54 prosenttia edellisestä vuodesta. Joka viikko saapuu satoja uusia tulijoita. Saarten alaikäiset eivät lopu tällaisilla siirroilla, Purra sanoo.

Moni maa ei vastaanota ketään

EU:ssa ei ole yhtenäistä ja tehokasta turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka osallistuvat taakanjakoon ja nimenomaan täyttävät kiintiönsä. Moni maa ei ota vastaan ketään.

Hallituksen budjetissa tälle vuodelle on vastaanotettavien alaikäisten määrän arvioitu olevan 65.

– Tämä yksi päätös jo moninkertaistaa tuon lukeman, Purra sanoo.

Vastaanoton hintalappu jopa 580 000 euroa viikossa

– Pelkät vastaanoton kulut 175 alaikäisen kohdalla maksavat valtavasti. Hallituksen arvion mukaan esimerkiksi yksi alaikäisen vuorokausi ryhmäkodissa kustantaa 477 euroa. Tästä saadaan, että 175 alaikäistä maksaa viikossa jopa 580 000 euroa.

– Tässäkin tapauksessa murto-osalla siitä rahasta, joka menee näiden ihmisten pelkkiin vastaanottokuluihin, puhumattakaan myöhemmistä kustannuksista, olisi voitu tarjota merkittävää humanitaarista apua Kreikkaan ja muualle leireille, Purra sanoo.

Suojeluasemaa seuraa perheenyhdistäminen

Uutiskuvissa näkyy yleensä hyvin pieniä lapsia ja vauvoja alkeellisissa leiriolosuhteissa. Purran mukaan todellisuus on kuitenkin toinen.

– UNHCR:n tilastoista tiedämme, että Kreikan leireillä olevista alaikäisistä yli 90 prosenttia on sekä yli 14-vuotiaita että poikia. Kun suojelupaikka on saatu, käynnistyy välittömästi perheenyhdistämisprosessi. Ei ole mitään syytä, miksi se ei käynnistyisi. Eivät nämä alaikäiset ole orpoja vaan perheidensä matkaan lähettämiä, Purra huomauttaa.

– Paitsi että humanitaarisen maahanmuuton kustannukset suomalaiselle veronmaksajalle ovat valtavat, on ymmärrettävä, että myös yksittäisillä sektoreilla on suuria haasteita jo nyt. Esimerkiksi terapiapalvelut. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitaminen ja terapiaan pääsy on erittäin vaikeaa pitkin Suomea. En ymmärrä, miten joku voi väittää, että Suomella on hyvä kapasiteetti vastaanottaa näitä alaikäisiä, mahdollisesti hyvin traumatisoituneita lapsia.

Perussuomalaiset ovat realisteja, eivät välinpitämättömiä

Perussuomalaisia syytetään usein vihamielisyydestä ja kylmyydestä. Purra kuitenkin muistuttaa, että kyse ei ole mistään sellaisesta.

– Maailma on täynnä kärsiviä lapsia, joita vaikka haluaisimme auttaa, emme valitettavasti voi. Humanitaarinen maahanmuutto ei ole ratkaisu. Perussuomalaiset eivät ole myöskään kiinnostuneita kiillottamaan omaa sädekehäänsä vaan kannatamme realismia ja ymmärrämme todellisuuden rajoitteet, Purra sanoo.

– Kuinka monta viikkoa hallituksen sädekehä säihkyy tämän päätöksen myötä? Pian on varmasti taas aika kantaa lisää vastuuta, sillä eivät Eurooppaan haluavat ihmiset lopu.