Immonen: Sotilaiden työaikalaki on viimein korjattava

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta korjaamaan sotilaita koskevan työaikalain, jotta sotilaiden yhdenvertaisuus työaikalain suhteen toteutuu ja sotilaiden työsuojelu, jaksaminen ja yleinen turvallisuus kohenevat.

– Vuoden 2020 alussa voimaan tuleva työaikalaki ei koske sotilaita, vaikka Puolustusvoimien työaikalaki on selkeästi vanhentunut ja kaipaa päivitystä. Lakien tulee koskea kaikkia Suomen kansalaisia, myös sotilaita. Sotilaiden jättäminen työaikalakiuudistuksen ulkopuolelle merkitsee, ettei yhdenvertaisuus heidän kohdallaan toteudu, Olli Immonen sanoo.

Työtuntimäärät ovat suuria

Työaikalaki on ensisijaisesti työsuojelullinen laki. Esimerkiksi Aliupseeriliitto, Upseeriliitto ja Päällystöliitto ovat todenneet, että työaikasuojelun näkökulmasta erityistyömuodot aiheuttavat kohtuuttoman pitkiä yhdenjaksoisia työjaksoja, koska lain tuomaa suojaa ei tarvitse huomioida.

– Työaikalain puuttuminen mahdollistaa kohtuuttomien työmäärien teettämisen virassa olevilla sotilailla rauhan aikana. Sotilaallisten harjoitusten aikana työtuntimäärät ovat suuria eikä säännöllistä lepoaikaa ole, Immonen sanoo.

– Harjoitukset ovat luonteeltaan raskaampia kuin aiemmin. Valmistelut voivat kestää useita viikkoja, ja harjoituksen onnistumisen kannalta henkilöitä ei voi vaihtaa kesken harjoituksen. Pahimmillaan virkamies joutuu olemaan kiinni työtehtävissään valmiustehtäviensä vuoksi yhtäjaksoisesti jopa yhdeksän viikkoa. Riittävä lepo jää vajaaksi ja työkuorma voi aiheuttaa työuupumusta, pitkiä sairauslomia sekä haittaa perhe-elämälle.

Moni sotilas joutuu tekemään ylitöitä

Tyypillisenä työvuorokautena sotaharjoituksessa tai meripalveluksessa työtä tehdään 16-24 tuntia. Tällaisen työpäivän työaikamerkintä on kuitenkin vain kahdeksan tuntia kuusi minuuttia. Meripalvelussa päivittäinen työaikamerkintä on seitsemän tuntia 45 minuuttia.

– Kyseisten harjoitusten työaikamerkintä voitaisiin nostaa nykyisestä esimerkiksi 16 tuntiin vuorokaudessa, Immonen toteaa.

Moni sotilas joutuu tekemään myös ylitöitä. Tällaisten sotilaiden todelliset työmäärät voivat arvioiden mukaan ylittää ääritapauksissa 3 000 tuntia vuodessa, kun taas useimmilla yksityissektorin palkansaajilla säännöllinen työaika on noin 1 700 tuntia vuodessa.

Poliisit pääsivät työaikalain piiriin 1970-luvun alussa.

– Myös sotilaiden työajan kohdalla tulisi tehdä vastaava korjaustoimenpide. Kun esimerkiksi täydessä aselastissa oleva ohjusvene turvaa Suomen alueellista koskemattomuutta, kyse ei ole enää pelkästään sotilaiden jaksamisesta. Kenenkään turvallisuuden kannalta ei ole järkevää, että henkilöstöllä on kuvatussa tilanteessa takana vain muutaman tunnin yöunet, Immonen sanoo.

Puolustusvoimat toivoo lisää työntekijöitä

Immosen mukaan tehokas sotilaiden työaikasuojelu edellyttää, että sotilaallisen harjoituksen ja meripalvelun maksimityöajat ja lepoajat määritellään sitovasti laissa. Asiaa on käsitelty valtiovarainministeriön työryhmässä, mutta hallitus ei ole saanut aikaan mitään konkreettista parannusta.

– Puolustusvoimat esitti hallitukselle 605 työntekijän lisäämistä. Hallitusohjelman mukaan tulossa on kuitenkin vain 100 uutta työntekijää samalla, kun puolustusvoimille on tulossa koko ajan lisää tehtäviä. Hallitusohjelmaan on linjattu, että Puolustusvoimien henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, mutta mitään toimenpiteitä ei esitetä henkilöstön jaksamisen parantamiseksi.

– Sotilaat puolustavat suomalaista yhteiskuntaa. Suomen hallituksen tulee puolustaa suomalaisia sotilaita korjaamalla sotilaiden työaikalaki vastaamaan yleistä työaikalakia, joka tulee voimaan 2020, Immonen sanoo.