

PS ARKISTO
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Tänään vietetään lasten oikeuksien päivää sekä laajemmin lapsien oikeuksien viikkoa. Teemaviikon tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten oikeuksista sekä oikeuksien toteutumista.
Vuonna 1989 hyväksyttiin lasten oikeuksien yleissopimus ja se tuli voimaan kansainvälisesti vuonna 1990. YK:n mukaan Lapsen oikeuksien sopimuksen tärkein tavoite on turvata jokaiselle lapselle elämän perusedellytykset sekä turvallinen kasvuympäristö.
– Hallitus on tehnyt erinäisiä linjauksia sekä toimia liittyen lapsien oikeuksien toteutumiseen. Näistä esimerkkeinä Lasten- ja nuorten terapiatakuu, lasten oikeusturvan parantaminen, panostukset mielenterveystyöhön, panostukset päihdetyöhön, uudistetut Nepsy-palvelut, uudistettu lastensuojelulainsäädäntö, kiusaamisen vastainen työ oppimisen tuen uudistus, listaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
– Lisäksi yksi merkittävä oppimiseen vaikuttava asia on aistiyliherkkyys. On tärkeää panostaa aistiyliherkkyyden huomioimiseen kouluissa sekä arjessa.
Oppimisen tukea selkeytetään
Strandman sanoo, että hallitus on tehnyt ja tekee kautensa aikana merkittävää työtä lasten oikeuksien turvaamiseksi.
– Vastikään tällä viikolla oli salikeskustelussa lapsen surman poistaminen lainsäädännöstä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa lapsen hengen riistoa kohdellaan samalla tavalla kuin kenen tahansa henkilön surmaamista. Tämä lisää merkittävästi lapsen oikeudellista suojaa, linjaa Strandman.
– Erityistä huomiota haluaisin tuoda oppimisen tuen uudistukseen. Nykyhallitus on uudistamassa merkittävästi tuen muotoja. Uudistukseen on varattu 100 miljoonaa euroa ja oppimisen tukea selkeytetään ja tuen ketju yhtenäistetään varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Varhaisella puuttumisella ehkäistään ongelmia, jotka käyvät kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii hallitukselle selvityksen tuen uudistuksen toimeenpanosta sekä esittää mahdolliset muutostarpeet tämän vuoden loppuun mennessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- oppimisen tuki Jaana Strandman terapiatakuu lasten oikeudet kiusaaminen mielenterveys hallitus lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus panostaa oppimiseen ja koulurauhaan

Oikeusministeri Leena Meri nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnasta: Pohjoismainen yhteistyö kriminaalipolitiikassa on nyt tärkeämpää kuin koskaan

Lasten ja nuorten terapiatakuu etenee

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen: Olemme epäonnistuneet kasvatustyössä – ”Vanhemmuuden vastuu palautettava”

Niemiseltä toimenpidealoite välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin – ”Välitunnit ovat olennainen osa koulupäivää”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tänään jättänyt toimenpidealoitteen välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin.

Kansanedustaja Kaisa Garedew: Koulukiusaamisen kitkeminen vaatii koko toimenpidepolun uudistamista
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















