

Juuso: Lainvalmistelun tasoa on nostettava
Kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt kirjallisen kysymyksen ministerille koskien lainvalmistelun tasoa. Useat oikeusoppineet ovat julkisuudessa kiinnittäneet vakavaa huomiota nykyiseen hallituksen tekemän lainvalmistelun tasoon.
Kuluvan hallituskauden aikana perustuslakivaliokunta on löytänyt lukuisista hallituksen esityksistä huomattavia perustuslaillisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta on viimeisen vuoden aikana jo monta kertaa esittänyt ankaraa arvostelua lakiehdotuksista tai valmiuslain mukaisista asetuksista koronaviruspandemian aikana.
– Hallituksen epäonnistuneen liikkumisrajoituksia koskevan lakihankkeen jälkeen on vakavasti kiinnitettävä huomiota hallituksen lainvalmistelun tasoon ja toisaalta myös oikeuskanslerin suorittama lainvalmistelun valvontaan, Kaisa Juuso vaatii.
Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen antama lakiesitys liikkumisrajoituksista oli perustuslain vastainen esityksen tavoitteista ja perusratkaisusta alkaen.
Oikeuskansleri kiireisenä
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta olemalla läsnä valtioneuvoston yleisistunnoissa ja tasavallan presidentin esittelyissä. Sen lisäksi oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toiminnan lainmukaisuutta myös ennakollisesti.
– Erityisesti nyt vallitsevissa poikkeusoloissa lakiehdotusten ennakollinen säädösvalvonta on nopeatempoista toimintaa ja pitää oikeuskanslerinviraston kiireellisenä. Oikeuskanslerinvirasto joutuu tiukalla aikataululla arvioimaan toimenpiteiden perustelut oikeudellisesta näkökulmasta. Poikkeukselliset olosuhteet voivat synnyttää korotettuja vaatimuksia laillisuusvalvonnalle, koska sellaisessa tilanteessa hallituksen valtaoikeudet ja rooli koko julkisen hallinnon ja yhteiskunnan ohjaajana voivat jopa laajentua tavanomaisesta, Juuso huomauttaa.
Kanteluiden määrä kasvussa
Valtioneuvostovalvonnan lisäksi oikeuskansleri tekee laillisuusvalvontaa käsittelemällä oikeuskanslerille tehdyt kantelut, tekemällä tarkastuksia, tekemällä laillisuusvalvontaan liittyviä aloitteita ja valvomalla asianajajakunnan toimintaa.
Oikeuskanslerinvirastoon saapuneiden kanteluiden määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Vuonna 2019 virastoon saapui 2 130 kantelua eli useita kymmeniä enemmän kuin vuotta aiemmin. Oikeuskanslerinvirastoon saapuneiden kanteluiden määrä on kaksinkertaistunut edellisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
– Nykylainsäädäntö on varsin monimutkaista ja yhteiskunnassa asiat muuttuvat nopeasti. Ne ymmärrettävästi nostavat lainvalmistelulle asetettavia laatuvaatimuksia ja myös aikatauluvaatimuksia. Samalla kasvavat myös lainvalmistelun ennakkovalvontaan kohdistuvat vaatimukset. Ratkaisuna voisi olla ministeriöiden lainvalmisteluosaamisen kehittäminen ja parantaminen. Samalla voisi olla syytä vahvistaa oikeuskanslerinviraston organisaatiota ja siellä erityisesti lisätä valtioneuvostoasioiden osaston henkilöstöä, Juuso sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juvonen: Hallitus yrittää maakuntauudistuksessa haukata liian ison palan – nyt tarvittaisiin malttia

Meri patistaa hallitusta keskittymään olennaiseen korona-aikana: Ei-kiireelliset lakihankkeet, kuten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantaminen, on syytä jättää tekemättä

Juuso kysyy THL:n toimitusten tasapuolisuudesta: ”Mitään aluetta ei saa syrjiä”

Juuso esittää elintarvikkeiden tarkastuspistettä myös Sallan rajanylityspaikan Suomen puoleiselle raja-asemalle: ”Kasvumahdollisuuksia elintarviketeollisuudelle ja elintarvikkeiden tuottajille”
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Rydmanilta lisää vettä Kiukaalle – ministeri kieltäytyy tapaamasta ”lobbaria, joka vuotaa kaiken medialle”
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

Vihreät syyttää hallitusta sateenkaari-ihmisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuneista järjestöleikkauksista – Lehtinen: ”Kaksisuuntainen kotoutuminen” ei kuulu valtion ydintehtäviin
Vihreät julkaisi omalla somekanavallaan kuvan, jossa he syyttivät hallitusta järjestöavustusten leikkaamisesta vähemmistöiltä, sateenkaari-ihmisiltä, perheiltä ja maahanmuuttajilta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













