Juuso: Suhangon kaivoksen purkuputkesta Kemijokeen virtaavat kemikaalit ovat vaarallisia myrkkyjä

Kaivosyhtiö Suhanko Arctic Platinum Oy suunnittelee purkuputken rakentamista Suhangon kaivoshankkeen alueelta Kemijoelle ja Suhangon kaivoksen purkuvesien johtamista Kemijokeen.

– Pidän tätä suurena ympäristöriskinä. Monien muiden ongelmien lisäksi Suhangon purkuputki aiheuttaisi sen, että nykyinen Kemijoen vesienhoitosuunnitelma ei enää voisi toteutua, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.

Malmien rikastusprosessissa käytetään useita eri kemikaaleja, joista erityisesti ksantaatit ovat vaarallisia myrkkyjä ja aiheuttavat hyvin pieninäkin pitoisuuksia kalojen lisääntymiskyvyttömyyttä ja kalakuolemia. Vaarallisin näistä on natriumetyyliksantaatti.

Kalakuolleisuutta ja lisääntymisen estymistä

Suhangon kaivoshankkeesta vuonna 2013 tehdyssä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA) mainitaan ksantaattien käyttömääräksi 1 800 tonnia vuodessa.

– Se on moninkertainen määrä verrattuna Suomen tämän hetken suurimpaan käyttäjään Kevitsaan, jossa määrä on 350-400 tonnia vuodessa. Nyt lausunnolla olevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ei Suhangon kaivoshankkeen ksantaattien suunniteltua käyttömäärää ole edes ilmoitettu, kummastelee Juuso.

– Suhangon hankkeen YVA:ssa on kuitenkin mainittu, että kaivoshanke tulisi käyttämään nimenomaan natriumetyyliksantaattia, joka käyttöturvallisuustiedotteen mukaan aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina kalakuolleisuutta ja kalojen lisääntymisen estymistä.

Hajoaminen arktisissa olosuhteissa on hidasta

Ympäristöviranomaisten vallitseva kanta on, että ksantaatit hajoaisivat nopeasti. Nopea puoliintumisaika voi kuitenkin toteutua vain trooppisissa olosuhteissa auringonsäteilyn nopeuttamana.

Arktisissa olosuhteissa hajoaminen on todettu erittäin hitaaksi. Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa on talvella hyvin vähän auringonvaloa. Jääkylmässä vedessä puoliintumisaika voi olla yli 100 päivää (mm. Sun & Forsling 1997, Heiskanen 2017, Kaivos VV-hankkeen loppuraportti, GTK 2019).

– Suhangon purkuputken YVA-selostuksessa myönnetään, että toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka kauan ksantaattien hajoaminen kestää kylmässä ilmastossa. Vaikka kylmyyden vaikutusta hajoamiseen ei tunneta tarkasti, tiedetään kuitenkin kylmyyden hidastavan ksantaattien hajoamista. Tästä huolimatta kaivosyhtiö on valmis laskemaan kaivoksen purkuvedet Kemijokeen, Juuso toteaa huolestuneena.

Ympäristö ja luonto huomioitava päätöksissä

Ympäristöoikeudelliset varovaisuusperiaate ja ennaltaehkäisyn periaate ohjaavat ympäristöä ja luontoa koskevaa päätöksentekoa. Ne velvoittavat tieteellisen näytön riittämättömyydestä aiheutuvassa epävarmuustilanteessa tekemään ympäristön ja luonnon kannalta turvallisimman päätöksen.

– Korostan ympäristöoikeudellisen varovaisuusperiaatteen ja ennaltaehkäisyn periaatteiden noudattamisvelvollisuutta. Katson, että purkuputken YVA-selvitysraportti on puutteellinen, ja vastustan luvan myöntämistä purkuputkelle raportissa esitetyllä tavalla. Olen antanut asiassa lausunnon Lapin ELY-keskukselle, Juuso sanoo.