LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew katsoo, että hallituksen kauan odotettu esitys kännykkäkiellosta on tarpeellinen, mutta ei vielä täydellinen. - Jo oli aikakin, että koulujen kännykkäkielto kirjataan lakiin. Perussuomalaiset ovat vaatineet tätä jo pitkään.
Hallitus esittää, että puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttö olisi oppitunnilla sallittua vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon.
Rehtorille ja opettajalle annetaan oikeus ottaa haltuunsa puhelin, jos oppilas pitää sitä tunnilla esillä silloin, kun siihen ei ole annettu lupaa. Lisäksi koulujen tulee järjestyssäännöissään määrätä miten puhelimia saa käyttää ja missä säilyttää koulupäivän aikana.
Kaisa Garedewin mielestä kännykät tulisi saada pois lasten käsistä oppituntien lisäksi myös välitunneilla.
– Yksittäisten koulujen kokeilut ovat osoittaneet, että puhelimenkäytön laaja rajoittaminen kouluaikana, myös välitunneilla, on täsmälleen oikea toimenpide. Ei pelkästään työrauhan vaan myös turvallisuuden näkökulmasta.
Esimerkiksi Polvijärvellä alkoi viime syksynä kännykätön lukuvuosi, jonka aikana puhelimet tulee pitää repussa koko koulupäivän ajan. Jo syyslukukauden aikana välituntien kerrotaan vilkastuneen, oppituntien työrauhan parantuneen ja salakuvaaminen on saatu kuriin.
– Lasten mobiililaitteiden käytön rajoittaminen on tärkeää, koska pelit ja sosiaalisen median sovellukset on suunniteltu sellaisiksi, että ne aiheuttavat riippuvuutta. Tekoälyasiantuntija Mikko Alasaaren mukaan TikTok aiheuttaa samankaltaista riippuvuutta kuin uhkapelaaminen, Garedew kertoo.
Peleistä saatavan välittömän palkinnon ja mielihyvän tiedetään heikentävän lasten pitkäjänteisyyttä, mitä opiskelu vaatii. Ruutuajan määrä on yhteydessä suppeampaan sanavarastoon ja lisääntyneisiin tarkkaavaisuuden häiriöihin. Lisäksi se vaikuttaa negatiivisesti muun muassa vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin sekä tylsyyden sietokykyyn. Ruutuaika vähentää luonnollisesti myös liikkumista.
– Muiden haittojen lisäksi sosiaalinen media on toki jo itsessään erittäin vaarallinen ympäristö. Koulukiusaaminen on osittain siirtynyt verkkoon. Pahimmillaan teot ovat luokiteltavissa nöyryytysväkivallaksi, jonka hallitus on onneksi myös kirjaamassa rikoslakiin rangaistuksen koventamisperusteena, Garedew korostaa.
Valtaosa seksuaalisen hyväksikäytön ensikontakteista ja huumekaupasta tapahtuu sosiaalisen median alustoilla, esimerkiksi Snapchatissa ja Telegrammissa.
– Nuori ei ole ainoastaan riskissä joutua rikoksen uhriksi, vaan hän saattaa päätyä tai tulla värvätyksi tekemään rikoksia, esimerkiksi ostamaan tai myymään huumeita tai toteuttamaan väkivaltarikoksia. Ääriryhmät levittävät omaa propagandaansa sähköisillä alustoilla ja rekrytoivat uusia jäseniä.
– Toivon, että lakimuutosta tullaan vielä tarkentamaan välituntien osalta. Tätä ovat monet asiantuntijatkin toivoneet, eikä siinä nyt kannattaisi lepsuilla, Garedew huomauttaa.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet, työrauha kouluissa on kärsinyt ja nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Sivistysvaliokunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Ari Koposen mukaan yksi keskeinen ratkaisu näihin ongelmiin olisi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän ajaksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tänään jättänyt toimenpidealoitteen välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.
