

LEHTIKUVA
Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti tiistain lähetekeskustelussa kantaa hallituksen esitykseen maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuesta. Asiasta jo viime vuonna hallituksen ehdotusta kunnianhimoisemman lakialoitteen tehnyt Mäenpää oli erityisen tuohtunut siitä, että tästäkin asiasta oli täytynyt käydä anomassa polvillaan lupaa EU:lta.
Eduskunnan lähetekeskustelussa saatiin taas ihmetellä Euroopan unionin vallan lonkeroiden ulottumista joka paikkaan. Hallituksen esityksessä nimittäin todettiin: ”Maatalouteen kohdistuvat julkisista varoista myönnetyt tuet tulevat, kuten muuhunkin taloudelliseen toimintaan kohdistuvat tuet, arvioitaviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten perusteella. Valtiontukisäännökset asettavat rajoituksia ja menettelyllisiä vaatimuksia tukien myöntämiselle. Pääsäännön mukaan valtiontueksi katsottavat toimenpiteet on ilmoitettava Euroopan komissiolle ennen niiden käyttöönottoa.”
– Se, että tätä asiaa on jouduttu käyttämään Euroopan unionin kautta, on aivan kuvottavaa. Olemmeko me itsenäinen valtio, jos me emme saa itse omista veroistamme täällä päättää? kysyi perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtuneena.
– Tämä on juuri niin kuin silloin kun eduskunta sääti lain kevytautoista Suomessa, jonka saivat jotkut Etelä-Euroopan mopoautovalmistajat sitten kumottua Euroopan unionin kautta. Olemmeko me itsenäinen valtio, ja saammeko me päättää itse veroistamme?
Lupaa anottiin polvillaan Euroopan unionilta
Mäenpää piti aivan käsittämättömänä ajatusta, että Suomen eduskunnassa ei saisi muuttaa kansallista verotusta.
– Onko todellakin niin, että me emme voi itsenäisenä valtiona edes poistaa omia verojamme ilman, että anelemme polvillamme Euroopan unionilta asiaa? Emmekä olisi saaneet tätä edes läpi ilman Ukrainan sodan aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta Euroopassa. Tämä on aivan uskomatonta, hän ihmetteli.
– Ne valiokunnat, jotka tämän asian käsittelevät, ottakaa nyt järki käteen ja viekää tämä pitkäaikaiseksi laiksi. Silloin maatalouden tuottajien on helpompi investoida ja uskoa tulevaisuuteen, lähetti kansanedustaja terveisensä eduskunnan jatkokäsittelyyn.
Maataloudessa on hätä
Mäenpää huomautti myös, että oli tehnyt jo vuoden 2021 lopulla asiasta hallituksen nykyistä lakiehdotusta kunnianhimoisemman lakialoitteen.
Mäenpään aloitteen mukaan kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon lisättäisiin maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei tarvitsisi tämän seurauksena jatkossa suorittaa kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan. Mäenpään lisäksi aloitteen allekirjoitti jo tuolloin joukko opposition ja hallituksen kansanedustajia.
– Maataloudessa on hätä, ja tämä hallituksen esitys on oikeansuuntainen. Se on pieni paikka maatalouden ahdinkoon tällä hetkellä, aloitti Mäenpää.
– Nämä esitykset poikkeavat sillä tavalla toisistaan, että omani on jatkuva ja tämä toinen, elikkä hallituksen esitys, on vain tälle vuodelle. Esitys itsessään on hyvä asia, mutta se pitäisi saada pitempiaikaiseksi. Sillä tavalla se loisi maatalouden tuottajille uskoa, että he pärjäävät jatkossakin.
Hallitus kopioi Mäenpään lakialoitteen
Mäenpään mielestä on toki hienoa, että hallitus lopulta heräsi asiassa ja kopioi Mäenpään joulukuun alussa tekemän lakialoitteen.
– Harmillista vain, että hallituksen tänne saliin tuomassa esityksessä tämä helpotus koskee vain ja ainoastaan tätä vuotta. Alkuperäisessä lakialoitteessani ajatus oli nimenomaan pysyvä muutos. Tämä loisi toivoa ahdingossa olevalle maataloudelle pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen, eikä vain väliaikaista helpotusta. Kun kerran kopioitte näitä aloitteita, kopioikaa edes kunnolla, Mäenpää sivalsi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansallinen verotus hallituksen esitykset Ukrainan sota maatalouden hätätila maatalouden tuotantorakennukset maataloustuottajat verohelpotukset Etelä-Euroopan maat valtiontuki kevytautot Euroopan unioni lakialoite Eurooppa Juha Mäenpää Kiinteistövero Maatalous itsenäisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää vaatii maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista: ”Kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta”

Mäenpää huolissaan Suomen huoltovarmuudesta: Tilanne on äärimmäisen vakava

Mäenpää: Teuraaksi myytävien eläinten arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Mäenpää ihmettelee keskustan äänestyskäyttäytymistä – ”maaseudun edunvalvojat” maatalousrakennusten kiinteistöveron pysyvää poistamista vastaan
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.