Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan

Kansanedustaja Leena Meren mukaan professori Martin Scheinin käyttää melko omaperäisiä ja vakiintuneiden oikeusperiaatteiden vastaisia tulkintoja.

Suomen Uutiset kertoi perjantaina professori Martin Scheininin näkemyksestä, jonka mukaan kansanedustaja Juha Mäenpään ylle jäisi eräänlainen epäilyksen varjo, mikäli eduskunta ei myönnä lupaa asettaa Mäenpäätä syytteeseen tämän eduskuntapuheenvuoron takia. Scheininin mukaan Mäenpää ei siten nauti syyttömyysolettaman, eli syyttömän suojaamisen periaatteen suojaa.

Perussuomalaisten juristikansanedustaja Leena Meri sekä Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää kuitenkin kiistävät Scheininin näkemyksen.

Suomen uutiset julkaisi myöhemmin Scheininin lähettämän vastineen, jota kansanedustaja Meri kommentoi edelleen.

Scheininin: Rikoksesta epäillyksi jääminen on mahdollista

Vastineessaan Scheinin itse toteaa:

”Syyttömyysolettama kuuluu perustaviin ihmisoikeuksiin, ennen muuta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (2) artiklan nojalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että tuolla sopimuskohdalla on oma soveltamisalansa, jota koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja arvovaltainen käytäntö. Syyttömyysolettama on rikoksesta syytetyn oikeus ja se kohdistuu erityisesti tuomioistuimeen, jonka toimintaa ei saa rasittaa ennakkokäsitys syytetyn syyllisyydestä. Syytetty on syyllinen vasta kun syyttäjä on näyttänyt tuomioistuimessa rikoksen toteen ja tuomioistuin on tämän vahvistanut. Siksi eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi. Ei rikolliseksi, ei syytetyksi, ei syyttömäksi – vaan rikoksesta epäillyksi.

Meri on viitannut myös Suomen omaan esitutkintalakiin, jonka mukaan syyttömyysolettama on voimassa jo esitutkinnan aikana. Tämä on totta, mutta ei muuta edellä sanottua. Mäenpää on nauttinut syyttömyysolettamaa poliisin esitutkinnassa, joka on päättynyt poliisin arvioon, jonka mukaan häntä epäillään rikoksesta.”

Syyttömyysolettama kuuluu hyvään journalistiseen tapaan

Meren mukaan Scheinin kuitenkin käyttää melko omaperäisiä ja vakiintuneiden oikeusperiaatteiden vastaisia tulkintoja.

– Scheinin katsoo, että on olemassa syyllisiksi ja syyttömiksi todettujen kategorioiden lisäksi jonkinlainen ikuinen syytä epäillä -kategoria, jossa ihminen roikkuu loppuikänsä. Lisäksi hän katsoo että syyttömyysolettama loppuu jos poliisi katsoo, että henkilöä on syytä epäillä.

– Esimerkiksi rikosoikeuteen hyvin perehtynyt oikeustieteen tohtori Ari-Matti Nuutila on kirjoittanut seuraavaa:

”Esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Konflikti syyttömyysolettaman ja asian selvittämisen välillä on ilmeinen, sillä esitutkinta rakentuu ajatukselle epäillyn syyllisyydestä. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan syyttömyysolettama on kuitenkin voimassa jo esitutkinnassa, jollei jo ennen sitä. Syyttömyysolettaman voidaan esitutkinnassa katsoa tarkoittavan sitä, ettei vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja ja mahdollisia muita epäiltyjä saada sulkea pois, vaan poliisin on otettava ne huomioon ja selvitettävä. Poliisin tai syyttäjän ei ole esitutkinnan tai syyteharkinnan aikana asiallista ottaa kantaa epäillyn syyllisyyteen.

Syyttömyysolettama esitutkinnassa ja oikeudenkäynnin aikana on ollut esillä myös mediahuomiota saaneissa rikostapauksissa. Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan syyttömyysolettamaa voi loukata viranomaisen menettely jo ennen esitutkinnan alkamista. Syyttömyysolettaman syntymiseksi riittää, että henkilöön kohdistuva rikosepäily tosiasiallisesti vaikuttaa henkilön asemaan.

Pääsääntöisesti käräjäoikeuden päätöksen mukaan langettavan tuomion osakseen saanut on syyllinen, ja syyttömyysolettama on kumottu. Toisaalta taas on ymmärrettävää ajatella syyttömyysolettaman kestävän kunnes koko prosessi on käyty läpi.”

Scheinin menettänyt objektiivisuutensa

Meri huomauttaa, että myös prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää vastasi keskustelussamme Twitterissä (johon myös Scheinin viittaa, muttei mainitse keskustelua), että: ”Minä en sanoisi, että joku aiempi epäilyksen aste, kuten syytä epäillä (esitutkintakynnys) tai todennäköisiä syitä (syytekynnys) jää voimaan. Sen sanon, ja olen kirjoittanutkin jossain kirjassani, että syytteen hylkääminen poistaa jälkipuheet syyttämättä jättämistä tehokkaammin.”

– Eli syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan, kuten Scheinin väittää. Ei myöskään ole mitään ikuista syytä epäillä -kategoriaa, kuten Scheinin väittää. Näin ollen sanoisin, että professori Scheinin on lähtenyt luomaan ihan omia oppeja ja tulkintoja, joita hän jakaa mielellään medioissa, Meri sanoo.

Meren mukaan median olisi syytä haastatella näistä asioista laajasti rikosprosessioikeutta tuntevia osaajia eikä pelkästään jaella professori Scheininin ajatuksia, jotka näyttävät värittyneen hänen omilla tulkinnoillaan.

– Hän (Scheinin) on minusta menettänyt objektiivisuutensa, koska hän on itse osallistunut prosessin vireillepanoon ja edelleen jatkaa asian parissa painostaen eduskuntaa hänen toivomaansa ratkaisuun antaen ymmärtää, että jos eduskunta ei anna lupaa prosessiin on henkilö ikuisesti syytä epäillä -kategoriassa.