

Toimitus suosittelee
Keskustan kahdet rattaat: Keskusta äänestää EU:ssa liittovaltion puolesta (video)
Keskusta esiintyy Suomessa eurokriittisenä puolueena, mutta käytännössä se toimii päinvastoin – vastoin äänestäjiensä kantaa. Keskusta edistää liittovaltiokehitystä, vaikka väittää toisin. Näin sanoo perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho, joka julkisti selvityksen Keskustan kahdet rattaat torstaina yhdessä Jussi Halla-ahon kanssa.
Perussuomalaisissa ja keskustalaisissa on yhteistä puolueiden kannattajien vahva eurokriittisyys. Mutta vain perussuomalainen puolue toimii käytännössä äänestäjiensä kannan mukaisesti varsinkin pimeyden ytimessä eli europarlamentissä.
– Tässä taulukossa, johon on koottu europarlamentin äänestyksiä, näkyy, että kaikki muut Suomen euroedustajat paitsi minä ja kristillisten Sari Essayah ovat äänestäneet sellaisten esitysten puolesta, jotka edistävät liittovaltiokehitystä. Muilla näkyy vihreä viiva, vain meillä kahdella punainen, Terho kertoi tiedotusvälineille perussuomalaisten päämajassa.
Mutta Essayah istuu konservatiivien EPP-ryhmässä, joka ajaa liittovaltiota.
Suomi rahoittaa kohta Ranskan maataloustukia
Puolueen työmies Matti Putkonen säestää mielityössään keskustan nuijinnassa.
– Keskusta toimii liberaalien ALDE-ryhmässä, jonka linjausten mukaan Suomi rahoittaa myös Ranskan viljelijöitä. Suomi joutuu maksajan rooliin tässäkin asiassa. Omia etuja ajavat kaikki muut maat paitsi Suomi, Putkonen soimi.
”Tarvitsemme Euroopalle kansallisvaltioiden jälkeisen tulevaisuuden. Emme tarvitse kansallisvaltioiden liittoa, vaan Euroopan kansalaisten liittovaltion”.ALDE:n kärkiehdokas Guy Verhofstadt
– Kun vaalit lähestyvät, liittovaltiota vastustavat kaikki. Impivaaraan onkin tunkua. Mutta jos haluatte kilpailla impivaaralaisuudessa meidän kanssamme, te häviätte. Me olemme aito tuote – älkää ostako jäljitelmää! Me olemme ainoa puolue, josta saa mitä tilaa, Terho hehkutti.
Mitä sitten keskustan eurokriittinen maamies saa, jos hän äänestää vaikkapa Paavo Väyrystä, joka on keskustan eurokriittinen keihäänkärki ja liittovaltion arkkitehdin Olli Rehnin vastakohta?
– ALDEn kärkiehdokas on Guy Verhofstadt, jonka mukaan ”tarvitsemme Euroopalle kansallisvaltioiden jälkeisen tulevaisuuden. Emme tarvitse kansallisvaltioiden liittoa, vaan Euroopan kansalaisten liittovaltion”.
”Euroopan Yhdysvallat”
Entäpä liittovaltiota nyt vastustavien kokoomuslaisten ryhmä EPP? Sitä johtaa Joseph Daul: ”…uudistan vetoomukseni poliiittisesti integroituneesta Euroopasta hallitusten välisen Euroopan sijaan”.
Selvää puhetta. Entäpä demarit? Sosialistien Hannes Swoboda: ”Me haluamme yhä tiiviimmän unionin niin talouden kuin ulkopolitiikan alalla. Tämä on ainoa tie eteenpäin, siksi minä uskon visioon Euroopan yhdysvalloista”.
Vihreät ja RKP ovatkin Terhon mukaan aidosti federalistisia puolueita.
Liittovaltio etenee vaiheittain
Mitä liittovaltiokehitys tarkoittaa? Terhon mukaan EU on jo osittain liittovaltio. Eikä voi määritellä täsmällistä rajaa, jossa siirrytään siihen täysin. Liittovaltiokehitys on prosessi, joka etenee osa kerrallaan, ellei sitä pysäytetä osa kerrallaan.
– Liittovaltion kiistäminen on kuin kiistäisimme rakennustyömaan – ettei tähän mitään taloa tehdä, vaikka elementtejä asennetaan parasta aikaa, Halla-aho vertaa.
Putkonen mainitsee yhteisen turvapaikkapolitiikan, jonka maksumieheksi Suomi voi joutua ja työvoiman vapaan liikkuvuuden kaksoislupadirektiivin.
– Jos se säilyy, voimme joutua pienentämään omaa sosiaaliturvaamme, jotta täytämme tämän direktiivin, Putkonen varoittaa.
Maahanmuutossa Suomi voisi joutua maksamaan muiden maiden siirtolaisuutta sen vuoksi, että meillä on ennestään vähän siirtolaisia, olemme vauras ja harvaan asuttu maa.
Lataa ”Keskustan kahdet rattaat”-tutkimus täältä >
Artikkelia korjattu 16.5.2014 klo 13.19.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Vanhat puolueet lähtevät vaaleihin sammutetuin lyhdyin
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.














