

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen: Lapsilisän korottaminen voisi toimia taloudellisena kannustimena suomalaisten syntyvyysasteen nostamiseksi
Vuonna 2022 valtio maksaa lapsilisiä arviolta noin 1,35 miljardia euroa. Määrärahaa ei saisi kansanedustaja Ari Koposen mukaan missään nimessä pienentää, vaikka lasten määrä Suomessa onkin laskussa.
Ylimääräiset budjetoidut varat lapsilisämomentin sisällä tulisi kohdistaa takaisin apua tarvitseville perheille korottamalla lapsilisää. Ari Koponen on jättänyt ehdotuksestaan toimenpidealoitteen hallitukselle.
– Tämä olisi vähintä mitä voisimme tehdä apua tarvitsevien lapsiperheiden eteen ajassa missä kaikki elämisen kustannukset ovat rajussa nousussa ja perheet joutuvat karsimaan välttämättömistä arjen tarpeista.
Syntyvyys rajussa laskussa
Lasten ja lapsiperheiden määrä Suomessa on ollut laskussa koko 2010-luvun ja lapsettomien aikuisten osuus on kasvanut. Koronapandemian aikana syntyvyys kasvoi, mutta nyt uusimpien tietojen mukaan syntyvyys on jälleen kääntynyt reiluun laskusuuntaan.
– Lapsilisä on yksi lakisääteisistä etuuksista, jota maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisän korottaminen voisi toimia myös taloudellisena kannustimena syntyvyysasteen nostamiseksi, Koponen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kuinka Unkari on saanut nostettua maan syntyvyyden määrätietoisella perhepolitiikalla – ja mitä Suomi voisi tästä oppia?

Elinkustannukset karkaavat käsistä, veronmaksajien rahat valuvat unelmahöttöön – Purra: ”Elämme vihreää päiväunta, jota kokoomus ja hallitus kannattavat”

Vieraskielisyys yhä olennaisempi tekijä huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden taustalla – ”Kouluttamattoman työvoiman haaliminen kehitysmaista on suuri virhe”

Riikka Purra: Tutkimus- ja tilastotieto tukee väitettä väestönvaihdoksesta

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2021 ”eniten ainakin 40 vuoteen” – Vantaalla jo kolmannes alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia

Perhesuunnittelu herättää ristiriitaisia tunteita ongelmalähiöissä: ”On naisen oma asia päättää kuinka monta lasta haluaa”

Perhe on yhteiskunnan perusta – ”Suomessa tarvitaan toimia suomalaisten syntyvyyden nostamiseksi”

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Maahanmuuttajien lapsilla paljon autismia – riski 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.