Koskenkylä: Kritiikki hallituksen ilmastorahastoa kohtaan kasvaa

VTT Heikki Koskenkylä arvioi hallituksen ilmastorahastokaavailuja ja Vaken roolia. Hän toistaa esityksensä Vaken lopettamisesta, sillä valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Useissa julkisissa puheenvuoroissa on viime päivinä arvioitu Vakea kriittisesti.

Hallitus on kertonut aikeistaan irroittaa varoja valtion sijoitus- ja kehitysyhtiö Vaken tuotoista ja ohjatana niitä ilmastorahastohankkeeseen.

Vuonna 2016 perustettu valtion kehitysyhtiö Vake oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lempilapsi. Sipilän ideana oli laittaa ”valtion tase töihin”. Vakeen siirrettiin viiden yhtiön osakkeita. Suurin erä tulee Nesteen 8,3 prosentin osakeomistuksesta, jonka arvo on noin 2,4 miljardia euroa. Viime vuoden syyskuussa selvitysmies Jouni Hakala julkaisi raportin valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöiden roolista. Hän ehdotti Vaken lopettamista, pääomien palauttamista valtiolle ja Vakelle kaavailtujen tehtävien siirtoa Teollisuussijoitukselle eli Tesille.

Keskustelu Vakesta oli jo viime syksynä varsin vilkasta ja kriittistä. Ehdotin itse Vake:n lopettamista 2019 marraskuussa. Vaken taholta tuli tuolloin varsin kriittistä palautetta kirjoitukseen.

Sanna Marinin hallitus kertoi 3.2.2020, että hallitus valmistelee kevään kehysriiheen ehdotuksen ilmastorahastosta. Se perustettaisiin Vaken yhteyteen. Vaken yli kahden miljardin euron pääomien tuotoista kohdennettaisiin ilmastotoimiin satoja miljoonia euroja. Vake keskittyisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaation edistämiseen.

Työelämäprofessori Pentti Pikkarainen kritisoi ilmastorahaston perustamista. Hän toteaa, että Suomessa on jo useita valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöitä ja epäilee uuden perustamisen tarvetta. Hän myös kritisoi Vaken kautta annettavaa tukea yrityksille. Suomessa ei ole pulaa rahoituksen saatavuudesta vaan järkevistä hankkeista.

Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen ja toimitusjohtaja Paula Laine puolustelevat Vaken toimintaa. Heidän perustelunsa eivät vaikuta kovin hyviltä.

Osmo Soininvaara varoittaa, että ilmastorahastohanke saattaa osoittautua suureksi virheeksi. Soinivaara epäilee ilmastohankkeiden tukemisen mielekkyyttä Vaken kautta. Tämä tulisi vääristämään kilpailua, jolloin markkinaehtoisesti kannattavat hankkeet kärsisivät. Soinivaara hoitaisi ilmastonmuutoksen ja päästöjen torjuntaa päästöoikeuksien hintoja nostamalla.

Ehkä yllättävin ja kovin kritiikki ilmastorahastoa kohtaan on tullut OP-ryhmän pääjohtajalta Timo Ritakalliolta. Hän on myös Finanssiala ry:n puheenjohtaja. Finanssiala ry on pankkien ja vakuutuslaitosten etujärjestö. Ritakallio sanoo Kauppalehdessä 17.2.2020, että hän ”kummeksuu ilmastorahastoa”. Myös Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kritisoi ilmastorahastoa, koska yksityistä rahaa on tarjolla riittävästi.

Merkillepantavaa on, että Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen oli ennen Ritakalliota pitkään OP-ryhmän pääjohtaja. Karhinen alkoi laajentaa OP-ryhmän toimintaa täysin uusille aloille kuten terveydenhoitoon ja jopa autonvuokraukseen. Nämä Karhisen rönsyilyt on Ritakallio nyt karsimassa pois. Myös Vaken osalta rönsyilemisen vaara on olemassa, koska sille ei ehkä löydy tarpeeksi hyviä hankkeita.

Hallituksen olisi nyt syytä tutkia huolella selvitysmies Jouni Hakalan raporttia viime syyskuulta. Siinä todetaan, että valtiollisia toimijoita on jo liikaa sijoitus- ja kehitystoiminnoissa. Näitä ovat Finnvera, Teollisuussijoitus (Tesi), Business Finland (entinen Tekes), Solidium, Sitra ja Vake. Tässä on aivan liian paljon laitoksia ja toiminnot osin päällekkäisiä. Muissa pohjoismaissa ei ole vastaavaa. Hallituksen olisi parasta lopettaa Vake, siirtää pääomat takaisin valtiolle ja sulauttaa Vaken toiminta jo aiemmin perustetuille laitoksille tai yhtiöille.

Ilmeisesti hallitus on huomannut julkisuudessa esitetyn kovan kritiikin Vakea ja sen ilmastorahastoa kohtaan. Valtioneuvoston kanslia onkin 17.2 asettanut kiireesti ministeriöiden välisen virkamiestyöryhmän suunnittelemaan Vaken pohjalta rakennettavan ilmastorahaston toimintamallia ja vaihtoehtoja rahaston perustamiseksi.