

MIKA RINNE
Kouluun palattiin ristiriitaisin tuntein – ekaluokkalaisen isä kysyy: ”Onko tarkoitus levittää tautia?”
Valtaosa peruskoululaisista palasi tänään torstaina kouluihin lähiopetukseen lähes kahden kuukauden etäopiskelun jälkeen. Toiminta jatkui myös varhaiskasvatuksessa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoivat ennen vappua, että kaikkia suomalaisia peruskouluja koskevat koronarajoitukset puretaan ja kouluihin palataan 14. päivä toukokuuta.
Hallitus päätti laittaa lapset kouluun ja päiväkoteihin, vaikka uhka suvantovaiheessa olevan epidemian kiihtymisestä on edelleen olemassa. Huolta aiheuttaa myös se, että koulutiloissa voi olla kerrallaan paljon lapsia. Samaan aikaan voimassa on kymmenen hengen kokoontumisrajoitus. Opetusministeri Li Andersson on selittänyt, että hallitus on tehnyt kaikki toimenpiteet terveysviranomaisten suositusten pohjalta.
Koululaisten tilanne huolestuttaa esimerkiksi Markus Salosta, joka toi poikansa Rasmuksen Jyväskylässä sijaitsevaan Keski-Palokan kouluun aamukahdeksalta.
– On vähän hassua, että pariksi viikoksi palataan kouluun. Lasten turvallisuus mietityttää, jos koronavirus lähtee liikkeelle. On tietysti tärkeää palata normaaliin arkeen, mutta tässä asiassa on eri puolia. Onko tarkoitus levittää tautia, jotta sen huippu saavutettaisiin nopeammin? Salonen pohtii.
Pääministeri Sanna Marin on todennut aiemmin julkisuudessa, että hallituksen tavoitteena ei ole päästää tautia leviämään väestössä. Ekaluokkalaista Wilhelmiinaa saattamassa ollutta Virpi Koivistoa arvelutti lähiopetuksen aloittaminen koronaepidemian varjossa.
– Koronavirustartunnan riski on mielessä, mutta yrittäjänä on pakko palata arkeen, Koivisto totesi.
Monet jäivät kotiin
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan koronavirustautiin kuolleita oli keskiviikkoon mennessä 284 ja sairastuneita 6 054. THL katsoo, että lapset tartuttavat koronavirustautia vähemmän kuin aikuiset sekä lasten infektiot ovat lievempiä. Riski sairastua tautiin on olemassa.
Kouluissa on tehty monenlaisia järjestelyjä koronatartuntariskin vähentämiseksi. Esimerkiksi Keski-Palokan koulun oppilaiden päivä alkoi ryhmittymällä kokoontumispaikoille koulun piha-alueella. Opettajat korostivat oppilaille muun muassa käsien pesun sekä omassa työpisteessä pysymisen tärkeyttä. Lisäksi koulupäivän alkamisaikaa ja ruokailuja on porrastettu.
Keski-Palokan koulussa on yhteensä noin 540 eka-kuudesluokkalaista. Koulun rehtori Esa Jaakkola kertoo, että huomattava osa lapsista jäi kotiin.
– Etäopetus sujui pääosin onnistuneesti ja lähiopetus alkoi hyvällä mielellä. On kiva nähdä oppilaita. Heidän osalta olen hyväksynyt 80-90 oppilaan poissaolon. Tämä on kaksipiippuinen asia. Osaa lapsista ei kohdata, joita olisi hyvä tavata, Jaakkola toteaa.
Monet lapset ovat jääneet kotiin, koska vanhemmat eivät ole halunneet vaarantaa lapsiaan laittamalla heitä lähiopetukseen.
Lähiopetuksen turvallisuudesta on ollut huolissaan myös opettajien ammattijärjestö OAJ, joka on vastustanut koulujen avaamista enää tässä vaiheessa kevättä.
– Koulujen avaamista puoltavat sosiaaliset perusteet. Koronaviruksen tartuntariskin osalta luotamme terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioihin. Virkamiehinä toimitaan ylemmiltä tahoilta annettujen toimintaohjeiden mukaan, Jaakkola sanoo.
Taudin leviäminen huolestuttaa
Keski-Palokan kouluun lastaan tuonut Tanja Helenius pitää hyvänä seikkana, että lapset näkevät toisiaan. Hän toivoo, että koulujen avaaminen ei kiihdyttäisi koronaepidemiaa.
– Tilanne mietityttää. Ei voi välttyä siltä, että kouluun paluu kasvattaa tartuntariskiä. Koulu on kuitenkin tiedottanut hyvin tartuntariskin vähentämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Koulut ovat myös valmiudessa sulkemaan ovensa nopeasti, jos tartuntoja ilmenee, Helenius sanoo.
Opinahjojen avaamista puntaroitiin myös Keski-Palokan koulun lähellä sijaitsevan kauppakeskuksen parkkipaikalla. Hallituksen toimet eivät saaneet kannatusta eläkkeellä olevalta opettajalta.
– Koulut avattiin turhaan kahden viikon takia. Olen itse ollut opetusalalla ja mietityttää ovatko opettajat suojattuja? Myöhemmin nähdään oliko tässä mitään ideaa, Jorma Savolainen tuumii.
Myös hänen vaimonsa vastusti koulujen avaamista.
– Ei olisi pitänyt avata. Sanotaan etteivät lapset levitä koronaa, mutta ei siitä ole varmuutta. Virus leviää piilevästi, Eeva Savolainen toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huoli tartunnat koronaepidemia viruksen leviäminen koulut oppilaat vanhemmat Opettajat Sanna Marin Li Andersson hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Riskinotto tartuntamäärän kasvusta koulut avaamalla on edesvastuutonta suojavarustetilanteen ollessa kriittinen

Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – ”Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

PS-kansanedustajat koulujen avaamisesta: mihin perustuu THL:n arvio siitä, etteivät lapset tartuttaisi aikuisia?

Rantanen ja Ronkainen hallituksen päätöksestä avata koulut: ”Valtio ei omista lapsia”

Koronaohje: Varo huohottajia, huutajia ja laulajia etenkin sisätiloissa!

Perussuomalaiset: Lasten liikunta- ja harrastusolot turvattava koronarajoitusten aikana

Koponen: Nuoret opiskelijat maksavat liian kovaa hintaa koronarajoituksista
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää








