
Kreikan eurojäsenyys sovusta huolimatta edelleen vaakalaudalla
Euromaiden valtiovarainministerit ja päämiehet ovat neuvotelleet läpi viikonlopun pitkiksi venyneissä kokouksissa Kreikan kiperästä tilanteesta. Sunnuntaina valtiovarainministerit saivat aikaiseksi sopimusehdotuksen, joka on täyttä myrkkyä Kreikan hallitukselle. Mikäli maan parlamentti ei sopimusehdotusta hyväksy, ajautunee Kreikka ulos rahaliitosta.
Uudistuksia ennen lainaneuvotteluja
Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän kokouksen päätteeksi, että neuvotteluissa saatiin aikaiseksi sopimusluonnos. Kreikan parlamentin tulee keskiviikkoon mennessä hyväksyä tiukoiksi luonnehditut uudistukset ennen kuin keskustelut kolmannesta lainaohjelmasta voivat edes alkaa.
Uudistuksia tulee toteuttaa ainakin työmarkkina- ja eläkejärjestelmässä. Lisäksi arvonlisäverokannat joutuvat tarkastukseen. Osa näistä muutoksista oli esillä Kreikankin viimeisimmässä sopimusehdotuksessa.
Tämän lisäksi Saksa haluaa Kreikalta erillisen 50 miljardin euron rahaston, johon kerätään yksityistämiseen tarkoitettujen yritysten myyntitulot. Yksityistämisestä saaduilla varoilla Kreikka pääomittaisi pankkejaan ja lyhentäisi velkojaan. Rahaston kotipaikaksi kaavailtiin ensin Luxemburgia, mutta se perustetaan Ateenaan. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mielestä ajatus rahastosta on hyvä, mutta pienempikin olisi riittänyt.
Mahdoton kahlepallo?
Ateenassa onkin alkuviikolla odotettavissa melkoisen kiivaat parlamenttikeskustelut. Rahoituspaketin avaavat toimet eivät välttämättä mene Kreikan parlamentissa läpi.
– Eiköhän tässä ole euroryhmän omaa peliteoriaa: Laitetaan Kreikan eteen niin älyttömän tiukka kahlepallo hyväksyttäväksi, että älyävät itse erota euroalueesta, ajatushautomo EuroThinkTankin jäsen ja ekonomisti Sami Miettinen kirjoittaa yhteisöpalvelu Facebookissa.
Lisäksi on huomioitavaa, että vaikka mainitut uudistukset tulevat kirjatuksi Kreikan lakeihin, niin kolmas lainaohjelma ei ole vielä sinetöity. Kreikan pääomakontrollien arvellaan pysyvän käytössä puoli vuotta, vaikka sopimukseen päädyttäisiin.
Kreikan hallituksen apupuoleen (ANEL) puheenjohtaja ja maan puolustusministeri Panos Kammenos totesi ytimekkäästi, että euromaat yrittävät murskata kreikkalaiset, ja että nyt on aika sanoa: ”Riittää!”
”Aikalisä” Schäublen papereissa
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen papereissa esiintyi Kreikan väliaikainen euroerokin. Viiden vuoden ”aikalisäksi” nimetyllä ajanjaksolla Kreikka käyttäisi omaa valuuttaansa kilpailukykyään kohentaen. Ajatus tuomittiin sääntöjen vastaiseksi.
Saksa ja Ranska olivatkin jyrkästi eri mieltä siitä, miten Kreikan tilanne tulisi hoitaa. Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi viileästi, ettei Kreikan tukiohjelmaa haeta hinnalla millä hyvänsä.
Ranskan presidentti François Hollande oli eri linjoilla. Hollanden mielestä kyseessä ei ole pelkästään Kreikka, vaan kysymys koskee koko Eurooppaa ja sen suuntaa. Schäublen ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin välille kehkeytyi myöhään lauantaina jopa sanaharkkaa, talouslehti Financial Timesin saamien kokouslähteiden mukaan.
Tähtäimenä vain kreikkalaisten nöyryyttäminen?
Euromaiden rankka linja on aiheuttanut vastalauseiden myrskyn. Talousnobelisti Paul Krugman kirjoittaa, että ThisIsACoup (suom: ”tämä on vallankaappaus”) -merkinnällä täyttyneet sosiaalisen median viestit ovat oikeassa. Krugmanin mukaan nyt ollaan tappamassa eurooppalaista projektia. Hän kirjoittaa, että Kreikalta riistetään nyt kansallisvaltion itsemäärämisoikeus. Hän toteaa myös, että Eurooppa on Saksan vaatimusten myötä saanut kenties kohtalokkaan iskunsa.
Toinen nobelisti Joseph Stiglitz pitää Saksan vaatimuksia ”kohtuuttomina”. Neuvotteluja on kuvattu Kreikan pääministeri Aleksis Tsiprasin ”henkiseksi vesikidutukseksi”.
44-vuotiaan julkisella sektorilla työskentelevän Panagiotis Trikokgloun sitaatti on levinnyt uutismediassa aina Australiaan asti:
– En enää välitä muusta, kuin että emme tulisi nöyryytetyksi Schäublen ja muiden toimesta, hän totesi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää