LEHTIKUVA
Euroopan keskuspankki havaitsi rasituskokeessaan Kreikan neljän suuren pankin pääomavajeeksi noin 14 miljardia euroa. Rasituksessa odotetaan talousnäkymien heikkenevän. Aiemmin arveltiin pääomavajeen olevan jopa ennakoitua suurempi. Nyt on mahdollista, että Kreikan kolmas tukipaketti jää kaavailtua pienemmäksi. Alun alkaen paketin koko oli noin 86 miljardia euroa.
Kreikkalaispankeilla on perjantaihin asti aikaa kertoa pääomitussuunnitelmansa EKP:lle. Arveltua pienempi pääomitustarve voisi saada yksityiset sijoittajat kiinnostumaan ja sijoittamaan pankkeihin pääomaa. On jopa mahdollista, että aiemmin kreikkalaispankkien osakkeita ostaneet kansainväliset suursijoittajat ostavat lisää uusia osakkeita. Osakeantiin osallistuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä sijoittajat ovat kärsineet mojovat tappiot kurssilaskujen myötä.
Kreikan muuttuneet lait antavat myös mahdollisuuden muuntaa kreikkalaispankkien velkojat pankkien omistajiksi. Tämä muuntaisi luotot pääomaksi. Tällaiseen toimeen liittyy tosin se riski, etteivät pankit saisi jatkossa yhtä helpolla rahoitusta yksityisiltä sijoittajilta.
Euroopan vakausmekanismi on jo hankkinut 10 miljardia euroa kreikkalaispankkien pääomitusta varten. Tukipakettia sopiessa arveltiin kreikkalaispankkien pääomituksen tarpeeksi 25 miljardia euroa. Sijoittajien arvellaan osallistuvan kuitenkin noin 4 miljardin edestä pääomitukseen. Tällöin Kreikan kolmannesta tukipaketista tulisi noin 15 miljardia euroa pienempi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Lue lisää
