

Kreikka: ”Meillä on sopimus”
Kreikan talousministeri Giorgos Stathakis kertoo talouslehti Financial Timesille Kreikan ja velkojien päässeen sopimukseen maan kolmannesta tukipaketista. Euroopan komission mukaan tukipaketista hiotaan vielä pieniä yksityiskohtia. Tukipaketti on arvioiden mukaan 86 miljardin euron suuruinen.
Komissio huomauttaa, että tukipaketti tulee hyväksyä euromaiden valtiovarainministereiden kesken. Kreikan parlamentin odotetaan äänestävän tukipaketista torstaina. Muiden euromaiden äänestykset tukiohjelmasta ovat vuorossa ensi viikon aikana.
Neuvottelut sujuneet vauhdikkaasti
Kreikalta vaaditut ennakkotoimet ovat edenneet liukkaasti. FT:n mukaan tällä viikolla edessä ovat 50 miljardin euron yksityistämisrahaston hyväksyminen, maan energiamarkkinoiden vapauttaminen kilpailulle ja maan pankkisektoria riuduttavien tuottamattomien lainojen käsittely.
Neuvottelujen edistyminen on yllättänyt jopa Saksan. Kreikan hallituksen yhteistyökykyä pidettiin aluksi epävarmana. Kaksi viikkoa kestäneiden neuvottelujen aikana epäilyt ovat kuitenkin hälvenneet. Saksan varavaltiovarainministeri Jens Spahn kertoi, ettei aiemmin tänä vuonna Kreikan hallituksen suunnasta tahtonut saada selvyyttä.
EU:n virkamiehetkin ovat kertoneet yllättyneensä siitä, miten ripeästi neuvottelut ovat sujuneet. Kreikan tulisi pystyä maksamaan 20.8. Euroopan keskuspankille noin 3,2 miljardin luottoerä. Takarajan arveltiin tulevan eteen liian nopeasti, jolloin Kreikka olisi tarvinnut toisen lyhytaikaisen siltarahoituksen.
Ohjelman olisi määrä kestää kolme vuotta. Kreikka on ollut tämän vuoden kesää lukuunottamatta tukiohjelmissa viiden vuoden ajan.
Ohjelmaa höllätty
Kreikan taloustilanne on heikentynyt tuntuvasti tänä vuonna. Kreikan talouden arvellaan supistuvan tänä vuonna hieman yli kaksi prosenttia.
Talouden käänne on otettu huomioon myös tukiohjelmassa. Vielä keväällä Kreikalta odotettiin mittavaa perusylijäämää. Perusylijäämä on muutoin sama kuin talouden ylijäämä, mutta siinä ei oteta huomioon lainanhoitokuluja.
Tänä vuonna Kreikalle myönnetään jopa pieni perusalijäämä. Ensi vuonna maan pitäisi kyetä puolen prosentin perusylijäämään. Vuonna 2017 perusylijäämä tulisi kasvattaa 1,75 prosenttiin, ja viimeisenä ohjelmavuonna 2018 3,5 prosenttiin. Osa ekonomisteista pitää tavoitteina kuitenkin ”fantasiana”, eurokriittinen brittilehti Telegraph kirjoittaa.
Uutistoimisto Reuters on koonnut Kreikan lainaohjelman kulmakivet. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukanaolosta ei ole tietoa, koska Kreikan tukipaketin velkahelpotuksista ei olla hiiskuttu. IMF edellyttää tukiohjelmaan tuntuvaa velkasaneerausta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.

Reijonen: Nyt jysähti todellinen ilosanoma autoilijoille
Kansanedustaja Minna Reijonen piti eduskunnan salipuheessaan tulevaa polttoaineiveron kevennystä yltiösuperhienona juttuna. Polttoainevero laskee noin 50 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Tehtaita nurin, työpaikat kiven alla – Saksan hallitusta vaaditaan luopumaan ”ilmastososialismista” lasten tulevaisuuden pelastamiseksi
Lähes paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen jättikulut romuttavat saksalaista sosiaalivaltiota. Saksan suurimman päivälehden päätoimittaja vaatii liittokansleri Merziä luopumaan ”ilmastososialismista” saksalaisten lasten tulevaisuuden pelastamiseksi. Teollisuudessa pakataan laukkuja.

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa hän esittää äänioikeuden rajaamista kunta- ja aluevaaleissa vain Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisille.

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Purra syyttää keskustaa törkeästä maalittamisesta ja tappouhkauksista: ”Hävetkää”
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syyttää keskustaa kansanedustajien maalittamisesta ja kertoo, että raju häirintä ulottuu myös perheenjäseniin. Hän painottaa, että tappouhkaukset ja pelottelukuvasto vaarantavat demokratian, ja vaatii keskustan paikallistoimijoita lopettamaan ylilyönnit.

Totuus on tekijän silmissä – Yle tulkitsee maailmaa sellaisena kuin toimittaja haluaisi sen olevan
Uutisia tuottavat ja välittävät (ainakin toistaiseksi) ihmiset ja maailman tapahtumat ovat siten aina tavalla tai toisella suodattuneita. Luontevaa kuitenkin olisi, jos verorahoilla jyvitetty uutistoiminta pyrkisi ponnekkaan aidosti monipuoliseen, eri näkökantoja esiin tuovaan raportointiin. Maailma muuttuu ja toivottavasti Yle sen mukana.
Uusimmat

Junnila: Maahanmuuttajilla tehdylle koulubisnekselle kurmutusta

Vigelius Milan Jaffin nälkälakosta: ”Kotiinpaluun aika”

Velkajarru läpi eduskunnassa – vasemmistoliitto jäi ulkopuolelle
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää