Lakivaliokunnassa käsiteltiin tänään tiedonantoa koskien EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa vuosille 2020-2025. Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen sekä kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen vaativat, että valiokunta laatisi asiasta lausunnon eduskunnan suurelle valiokunnalle, mutta valiokunnan enemmistö kieltäytyi ajatuksesta.
Rasisminvastaisen toimintasuunnitelman tavoitteena on tehostaa nykyisiä rasismin ja syrjinnän vastaisia toimia. Tavoite on kannatettava, mutta tiedonantoa koskevaa Suomen kantaa leimaavat kuitenkin vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia.
– Hallituksen mukaan nollatoleranssi rasismille ei riitä, vaan rasismia tulee aktiivisesti torjua eri keinoin. Hallituksen käsitys rasismin torjunnasta ilmenee esimerkiksi niin kutsutun vihapuheen torjuntana. Rikoslaki tai mikään muukaan laki ei sisällä vihapuheen määritelmää, mutta vihapuheeksi leimataan nykyään helposti kaikki sellaiset ilmaisut, jotka eivät sovi kohteena olevan henkilön tai ryhmän omiin arvopohjiin. Esitutkinnan aloittaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistun Raamatun sitaatin vuoksi on resurssien tuhlausta. Kun Suomi ilmoittaa yhtyvänsä komission kantaan siitä, että rasismina tulee huomioida ”tiedostamattomat ennakkoluulot, jotka voivat olla haitallisia”, niin ollaan jo oudolla tiellä, jossa jo tiedostamatonta ajattelua pidetään tuomittavana. Kaikkien tulisi olla tällaisesta suuntauksesta huolissaan, toteaa Antero Laukkanen.
Erityiskohtelua etnisyyden perusteella
Tiedonanto sisältää myös kirjauksia positiivisen erityiskohtelun hyödyntämisestä.
– Yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi vammaisten, tukeminen on julkisessa ja yksityisessä toiminnassa perusteltua. Erityiskohteluun turvautuminen esimerkiksi etnisen alkuperän tai kansalaisuuden perusteella ei sen sijaan useinkaan ole objektiivisesti arvioiden välttämätöntä. Tätä näkökohtaa ei valitettavasti ole otettu huomioon Suomen kannassa, sanoo Mari Rantanen.
Omien kansalaisten suojelun vähättelyä
Suomen kannassa komission tiedonantoon tuodaan rasismia kohtaavina ryhminä esiin erilaiset vähemmistöt, esimerkiksi maahanmuuttajat.
– Suomen kannasta ei millään tavalla käy ilmi, että myös enemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset, kuten kantasuomalaiset, voivat kokea rasismia vähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajien taholta ja esimerkiksi joutua tällaisten henkilöiden tekemien terrorismirikosten uhreiksi. Hallituksen suhtautuminen omien kansalaistensa suojeluun rasismilta ja viharikoksilta on ilmeisen puutteellista, kritisoi Sebastian Tynkkynen.
– Tiedonannossa otetaan kantaa moneen periaatteellisesti tärkeään asiaan. Ihmettelen valiokunnan enemmistön näkemystä, että lakivaliokunta ei lausuisi asiasta mitään ottaen huomioon, että tiedonannossa otetaan kantaa muun muassa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja sen keskeisiin periaatteisiin sekä yhdenvertaisuuteen, jotka asiat kuuluvat olennaisesti valiokunnan toimialaan, toteaa Leena Meri.
SUOMEN UUTISET