Maahanmuuttajat suuntaavat pääkaupunkiseudulle – riittävätkö kaupungin vuokra-asunnot?

Noin 40 000 suomalaista jonottaa kaupungin vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla. Odotus venyy entisestään, kun myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet maahanmuuttajat asettuvat jonon jatkeeksi.

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanne on ollut vaikea jo pitkään. Kysyntää on tarjontaa enemmän. Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella on noin 40 000 asuntohakemusta, joista suuri osa on kiireellisiä. Vantaan maankäytöstä ja asuntopolitiikasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä arvioi, että pakolaistulva aiheuttaa vaikeuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla.

– Vantaan vuokra-asunnoista on käytössä liki 99 prosenttia ja niitä vapautuu vain vaihdon kautta. Asuntopula on jo riittävän vaikea. Ilman erityistoimenpiteitä se kriisiytyy, kun asunnontarve lisääntyy maahanmuuttajien määrän kasvaessa, Penttilä sanoo.

Tarvitaan nopeita toimenpiteitä

Suomeen on saapunut tänä vuonna miltei 20 000 turvapaikanhakijaa, jotka on majoitettu vastaanottokeskuksiin. Tulevaisuudessa valtaosan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista ennakoidaan suuntaavansa tiensä pääkaupunkiseudulle.

Hallitus toimeenpanee hallitusohjelman mukaan laajan ohjelman asuntorakentamisen lisäämiseksi. Penttilä toivoo, että hallitus arvioi asuntopolitiikkaansa siten, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen ja tarjoaminen olisi mahdollista myös tulevaisuudessa.

– Tämän vuoden pakolaistulva ei näy vielä pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla. Tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Mikäli nyt lisätään asuntorakentamista, niin ne ovat kaavoitus- ja rakennusvaiheiden jälkeen vasta noin kolmen vuoden kuluttua ihmisten käytössä, Penttilä toteaa.

Pääkaupunkiseudulla asuu
yli puolet maahanmuuttajista

Tilastokeskuksen mukaan 74 prosenttia Suomen väestönkasvusta tuli viime vuonna maahanmuutosta. Se painottui suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti Helsinkiin.

Helsingin kaupungin maahanmuuttostrategian mukaan maahanmuuttajat hakeutuvat yleensä alueelle, jossa on työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia. Sen vuoksi ei ole ihme, että pääkaupunkiseudulla asuu yli puolet ja Helsingissä yli neljännes Suomen maahanmuuttajaväestöstä.

Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki katsoo, että pakolaistulva vaikuttaa pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen ensi ja sitä seuraavana vuonna.

– Emme ole poikkeustilanteessa, mutta vastaanottokeskusten kapasiteettia on nostettu ja olemme tehneet arvioita asuntotuotannon tarpeesta. Se tiedetään, että alkuvaiheessa asunnontarve on isompi, mutta turvapaikkakäsittelyn ratkaisukäytännöt vaikuttavat kuinka iso osa hakijoista jää maahan, Sinnemäki pohtii.

Vuokra-asunnot kiven alla

Sinnemäki huomauttaa, että joka tapauksessa Helsinki tarvitsee valtion kumppanuutta kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi. Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo myöntää suoraan, että pakolaistulva on kiperä asia.

– Kyllä kaupunki on varautunut normaaliin kasvuun, mutta turvapaikanhakijoiden kasvupiikkiin varautumisesta en ole ihan varma. Jos kaupunkiin suuntautuva muutto tuplaantuu jollakin aikavälillä, niin kyllä me aika ihmeissään ollaan. Tilanne on kiperä, Leijo summaa.

Leijo ennakoi, että oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä alkaa tuntua asuntopuolella ensi vapun tienoilla.

– Sitten saadaan kysyntäpiikki, joka nostaa vuokra-asuntomarkkinoilla vapaarahoitteisen asuntojen hintatasoa. Myös kaupungin vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Kysyntään vaikuttaa oleskelupien käsittelyaika. Jos siihen tulee viivettä, niin kysyntä tulee hitaammin meille tai yleensä asuntomarkkinoille.

Helsingin kaupungilla on Leijon mukaan aika heikot edellytykset tarjota vuokra-asuntoja lähivuosina, koska niissä on meneillään paljon peruskorjauksia.

Ensihätään konttikyliä?

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin tavoitteena on tarjota vuokra-asuntoja niitä eniten tarvitseville. Tällä hetkellä kovin kysyntä kohdistuu pieniin sinkkuasuntoihin. Suomeen jäävien turvapaikanhakijoiden suuri määrä aiheuttaa kysynnässä myös toisen piikin.

– Ensin sinkut muuttavat tänne ja sitten on mahdollisesti tulossa perheiden yhdistämisiä, jolloin kysyntä kohdistuu myöhemmin perheasuntoihin. Tämä tekee vuokra-asuntomarkkinoille toisen kysyntäaallon, vaikka pakolaistulva muuten pysähtyisikin, Leijo tietää.

Äkkiä tapahtuvaa asuntotarpeen kasvua voidaan Leijon mukaan helpottaa pystyttämällä konttikylä kaavoittamattomalle maalle tai hankkimalla asuntoja vapailta markkinoilta vuokrakäyttöön.

– Kontit eivät ole pysyvä ratkaisu vaan niidenkin asukkaat pitää saada purettua johonkin jollakin aikavälillä.

Helsingillä suurin taakka

Leijo ja Sinnemäki korostavat, että asuntotilannetta ei pidä tarkastella vain yksittäisenä lohkona maahanmuuttopolitiikassa.

– Pääkaupunkiseudun asuntotilannetta helpottaisi se, että maakunnissa löydettäisiin turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saajille elämisen edellytyksiä. Asunnon lisäksi tarvitaan kielen opetusta ja työtä. Me kuitenkin kannamme tästä tilanteesta suurimman taakan, joten otamme mielellämme tukia vastaan Stadin asuntorakentamista varten, Leijo esittää valtiovallan suuntaan.

Kuvassa: Turvapaikanhakijoita Pasilan poliisitalon edustalla Helsingissä.