

LEHTIKUVA
Tanskan demareilla eri ääni kellossa kuin suomalaisilla aateveljillään: Maahantulijoiden määrälle katot, paluumuuttoa edistettävä
Tanskalaisen sosiaalidemokraattipuolueen kansanedustaja ja tiedottaja Mattias Tesfaye puolustaa Politico-lehden haastattelussa tiukasti puolueensa kantaa tukea hallitusta sen maahanmuuttoon ja siihen liittyvien lakien kiristämistä.
Tesfaye kritisoi hallituksen toimia jopa liian lepsuiksi. Lakien odotetaan menevän lävitse murskaluvuin Tanskan parlamentissa.
Tesfayella on maahanmuuttotaustaa. Hänen äitinsä on tanskalainen ja hänen isänsä on saapunut Tanskaan pakolaisena Etiopiasta. Taustastaan huolimatta hän muistuttaa, että sosiaalidemokraattista puoluetta äänestävät juutit maksavat suurimman laskun, jos integrointi epäonnistuu.
Lakipaketti tulossa syksyllä parlamenttiin
Sosiaalidemokraatit on Tanskassa virallisesti oppositiossa. Samalla se on Tanskan suurin puolue. Hallituksen lakipaketti koskee erityisesti niin sanottuja ghettoalueita. Lait tulevat parlamentin syyniin syksyn aikana.
Näillä alueilla tietyistä omaisuus-, huume- ja väkivaltarikoksista voi saada kaksinkertaisen vankeusrangaistuksen. Ulkomaalaistaustaisten lasten tulee olla 25 tuntia viikossa tanskalaisessa päivähoidossa. Lisäksi jos ulkomaalaistaustainen lapsi viedään ulkomaille pitkäksi aikaa, voi koko perhe joutua karkotetuksi. Maailmalla on saanut huomiota myös varakkaiden maahanmuuttajien omaisuuden konfiskointia ylläpitomaksujen kompensointiin.
Tanskan demarit ovat pyrkineet kiristämään lakeja jopa tätä enemmän. Juuttidemarit tuomitsevat esimerkiksi rinnakaisyhteiskunnat. Näillä tarkoitetaan pääasiassa asuinalueita, joissa tosiasiallisesti vallitsevat alueen omat lait kansallisten lakien sijasta.
– Miksi sosiaalidemokratian kanta tulisi olla se, että kansalaiset jätetään yksin? Tesfaye kysyy.
– Sen tulee olla sosiaalidemokratian ydinsanoma, että rinnakkaisyhteiskunnat hajotetaan ja huolehtia kaikkien kuuluvan yhteen, hän vastaa itse asettamaansa kysymykseen.
Kannatusmittaukset lupaavat hyvää
Tanskan demarit nousivat vuoden 2015 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Vaaleja ennen suurimpana puolueena patsasteli liberaalinen Venstre, joka rojahti vuoden 2015 vaaleissa peräti kolmanneksi. Tanskan kansanpuolue kiilasi väliin hopeasijalle.
Tanskassa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit, ja vasemmistoblokki voi hyvinkin napata hallitusvastuun oikeistoblokilta.
Viime vuoden keväällä Tesfaye kumosi kirjassaan ”Tervetuloa, Mustafa” valtaosan sosiaalidemokraattien aiemmin hyväksymästä avoimien ovien politiikasta. Nyt hän itse koordinoimassa puolueensa maahanmuuttopolitiikkaa.
Maahanmuuttotaustansa vuoksi Tesfaye ymmärtää integroitumisen kipukohdat. Yksi keskeinen osa on tanskan kielen oppiminen.
– Sosiaalidemokratialle on ongelma, jos maahan muodostuu alueita, joissa puhutaan arabiaa tai turkkia. Se vaarantaa yhteisen jalustan, johon hyvinvointiyhteiskunta perustuu, Tesfaye järkeilee.
Hänen mukaansa 2 700 turvapaikanhakijamäärä on liian korkea. Lukema on viime vuodelta. Vuonna 2015 Tanskaan jätettiin 11 000 turvapaikkahakemusta.
Ei kontrollia tulijoista
Vuonna 1980 Tanskan maahanmuuttajien osuus koko väestöstä oli yksi prosentti. Nyt maahanmuuttajia on 8,5 prosenttia väestöstä. Tesfayen mielestä tämä osoittaa maahanmuuton olleen hallitsematonta.
– Me emme kontrolloi, kuka tulee Tanskaan ja mistä, Tesfaye sanoo.
Juuttien demarit puoltavat Saksan vastaisen rajan tarkastuksia. Tarkastuksia pidetään yllä, kunnes EU:n ulkorajat ovat hallinnassa. Puolue haluaa myös EU:n ulkopuolelle perustettavaksi erillisiä turvapaikkahakemuskeskuksia, jotteivät turvapaikanhakijat voi saapua etukäteen Tanskaan.
Demarien lista jatkuu: maahantulijoiden määrälle on saatava katot, perheenyhdistämisiä tulee rajoittaa ja maahan tulleita turvapaikanhakijoita tulee kannustaa palaamaan kotimaihinsa, kun olot sen sallivat.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Suomalaisista suurin osa käännyttäisi toisesta EU-maasta saapuvat turvapaikanhakijat suoraan rajalta – ”Eurooppa ei meitä suojele seuraavalta siirtolaisvyöryltä”

Tanska kieltää musliminaisten naamioitumisen – Halla-aho: ”Suomen on syytä liittyä hyvään seuraan”

Tanskan hallitus pistää tuulemaan: Tuplarangaistus ongelmalähiöissä tehdyistä rikoksista!

Uusien kansalaisten kättelystä kalabaliikki – Tanskan kansanpuolue ei anna uskonnon mennä maan lakien ja tapojen edelle
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.