

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Metsästystä rajoitetaan jälleen – Simula: Hallitus antaa ympäristöministeriön puuhailla suojelualueita kaikessa rauhassa
Hallitus on puuhaamassa lisää rajoituksia metsästykseen, tällä kertaa hylkeenpyyntiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan mukaan näyttää vahvasti siltä, että hallitus antaa ympäristöministeriön puuhailla suojelualueita kaikessa rauhassa, eivätkä hallitusohjelman kirjaukset metsästyksen turvaamisesta tunnu vihreiden linnoittamaa ministeriötä koskevan lainkaan.
Ympäristöministeriön säädösvalmisteluun on edennyt uusia suojeluhankkeita, jotka kattavat 450 000 hehtaarin alan Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Perämerellä ja Merenkurkussa. Alueesta huomattava osa sijaitsee merellä. Suojelualueille on suunnitteilla myös liikkumisrajoituksia.
Hallitusohjelman kirjauksista huolimatta metsästysmahdollisuuksia kavennetaan jälleen suojeluhankkeilla – tällä kertaa hylkeenpyyntiin on tulossa huomattavasti lisää rajoituksia. Hylkeitä pyydetään usein luodoille, joita nyt sisältyy suojeluhankkeisiin.
– Hallitus suojelee jälleen ihmisen ulos luonnosta ja metsästystä rajoitetaan, vaikka hallitusohjelman mukaan metsästyksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin pariin edistetään. Siltä ei valitettavasti näytä. Suojelualueiden lisääminen ja laajentaminen sekä suojelun tiukentuminen haittaavat metsästyksen ja eräperinteen harjoittamista, vaikka nämä eivät olisi luonnonsuojelun kannalta ristiriidassa keskenään, huomauttaa kansanedustaja Jenna Simula.
Hylkeenpyyntikin voi pian olla historiaa
Suojelualueiden laajentamisen myötä esimerkiksi ongelmia aiheuttavien hylkeiden pyynti suojelualueilta loppuisi ja kalastuselinkeino sen myötä vaikeutuisi. Verkkokalastus on joillain alueilla mahdotonta harmaahylkeiden rikkoessa verkot ja viedessä saaliit. Kalastuselinkeinolle ihmisarkuuden menettäneet hyljeyksilöt ovat jopa riesa; hylje- ja merimetsovahinkoja korvataan vuosittain noin 600 000–800 000 eurolla.
– Hylkeenpyyntiä, kuten muutakin metsästystä ja kalastusta, säädellään jo nyt pyyntikiintiöin ja aikarajoituksin. Harmaahylkeiden pyyntikiintiöstä käytetään vuosittain vain noin 20 prosenttia. Kyseessä on erityisosaamista ja -välineistöä vaativa metsästysmuoto, jonka harjoittajia on Suomessa enää valitettavan vähän. Suojelualueiden myötä tämäkin metsästysmuoto voi olla pian historiaa, Simula toteaa.
Simula on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hylkeenpyynnin ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta ja vaatii hallitukselta toimia, jotta luonnonsuojelulla ei tarpeettomasti kielletä tai rajoiteta metsästystä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pyyntikiintiöt merimetsovahingot hyljevahingot eräperinne suojeluhankkeet hylkeenpyynti luonnonsuojelualueet liikkumisrajoitukset luonnonsuojelu Hallitusohjelma Ympäristöministeriö Jenna Simula Kalastus vihreät Metsästys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ohisalo väläyttää aselainsäädännön kiristämistä lääkkeeksi jengiytymiseen – Simula: ”Rehellisistä aseenomistajista sijaiskärsijöitä?”

Vihreiden susikannat kertovat, että ymmärrys maaseudun arjesta puuttuu – Antikainen: Susi kuuluu luontoon mutta ei ihmisten pihapiiriin

Huhtasaari: On käsittämätöntä, että joudumme anelemaan Brysselistä lupaa sille, miten hoidamme petoeläinkantojamme

Kansalaisaloite vaatii metsästysrautojen kieltämistä – Mäenpää ei pidä täyskieltoa tarpeellisena

Kansanedustaja Huru kahmii mitaleita Hollannissa kansainvälisissä ampumakisoissa

Kansanedustajat moittivat järjestöä tahallisesta kiusanteosta – Jenna Simula ja Ari Koponen: Karhuluvista valittaminen on härskiä metsästyksen haittaamista

Kiusanteko valituksilla metsästysluvista on saatava kuriin – ”Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko”

Antikainen: Haitallisten vieraslajien pyynti on kotoperäisiä lajeja suojeleva ekoteko

Junnila vaatii silakan rysäkalastajien toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän säilyttämistä: Hallituksen esitys asettaisi rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna
Viikon suosituimmat

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













