PS ARKISTO
Nyt Suomen liikenneverkkoa kehitetään jalat maassa, tosiasiat ymmärtäen, tärkeimpään keskittyen. Suunnitelma näyttää hyvin suomalaiselta ja vastaa kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin, painottaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt koko Suomea koskevan, päivitetyn 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lausunnoille tänään. Kyseessä on lakisääteinen suunnitelma, joka päivitetään hallituskausittain. Suunnitelma tehdään vuosille 2026–2037 ja sen visio ulottuu vuoteen 2050 saakka. Suunnitelma pitää sisällään toimenpideohjelman ja valtion rahoitusohjelman.
Päivitystä on työstetty parlamentaarisessa työryhmässä yli vuoden ajan. Työtä on johtanut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. Esitys on virkavastuulla valmisteltu virkamiesesitys. Lopullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tuodaan eduskunnalle syksyllä 2025 selontekona. Parlamentaarinen työryhmä ei ole linjannut lausunnoille lähetettävästä suunnitelmaluonnoksesta.
Suunnitelma kertoo, miten koko Suomen liikennejärjestelmää tulisi kehittää pitkäjänteisesti. Suunnitelma kattaa kaikki liikennemuodot ja tekee liikennejärjestelmää koskevasta päätöksenteosta tietopohjaisempaa.
– Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin. Kun rahaa on niukasti, on paukut pistettävä ensisijaisesti nykyisistä tie- ja raideyhteyksistä huolehtimiseen. 12-vuotisen suunnitelman esitys sisältää mm. linjauksia, joilla huonokuntoisten teiden ja raiteiden kilometrimäärien kasvu saadaan taitettua ja vuosien ajaksi kasvu myös käytännössä pysähtyisi. Korjausvelan kanssa tekee siis tiukkaa, mutta kun talous lähtee kasvuun, on meillä varaa satsata enemmän myös perusinfraan, toteaa ministeri Ranne.
Päivitetty liikennejärjestelmäsuunnitelma muuttuu merkittävästi aikaisemmasta, Marinin hallituksen aikana laaditusta suunnitelmasta. Suunnitelman uudet tavoitteet ovat turvallisuus, toimivuus ja kestävyys. Tavoitteet saavutetaan toimenpideohjelmalla, joka pitää sisällään kaikki eri liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenteen, liikenne- ja viestintäverkot, palvelut sekä liikennejärjestelmän tukitoimet.
Suunnitelmassa huomioidaan myös Suomen eri alueiden erityispiirteet.
Hallitus on tehnyt reilun puolentoista vuoden aikana esityksiä ja päätöksiä tiehankkeista jo lähes 1,5 miljardin euron edestä. Se on jo nyt yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä Marinin hallitus satsasi teihin koko kautensa aikana.
Hallitus on tähän mennessä päättänyt 570 miljoonan euron lisärahoituksesta korjausvelan taklaamiseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa myös todetaan, että huonokuntoisten maanteiden kilometrimäärä ja siten myös korjausvelan määrä laski vuoden 2024 lisärahoituksen ansiosta. Vuoden 2025 rahoitus näyttää myös lupaavalta.
Voi siis aiheesta todeta, että kyseessä on todellinen kumipyörähallitus, kuten ministeri Ranne on useaan otteeseen todennut.
Ministeri Ranne sanoi jo hallituskauden alussa, että vaikka hallitusohjelma on hyvä, on sen painoisteitä syytä muuttaa enemmän turvallisuutta ja taloutta painottavaksi.
Investointilistalta puuttui useita keskeisiä turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta vahvistavia tiehankkeita. Tässä on nyt onnistuttu, sillä kevään 2024 riihessä hallituksen investointilistalle useita, täysin uusia tiehankkeita, kuten useita vaalikausia toivomuslistalla olleet vt12, vt15 ja vt 21.
– Tarvitsemme lisää ajettuja kilometrejä, lisää autoja, lisää ihmisiä ja tonneja teille, lisää liikenneturvallisuutta. Mitä turvallisempi, toimivampi ja kestävämpi liikenne ja liikennejärjestelmämme on koko Suomessa, sitä enemmän se tuo talouskasvua. Teillä on tulevaisuus! Tähän tarpeeseen päivitetty liikennejärjestelmäsuunnitelma vastaa erinomaisesti, Ranne sanoo.
Ohjelmassa perusväylänpidon rahoitustasoa esitetään korotettavan merkittävästi. Tavoitteena on taittaa korjausvelan kasvu ja varmistaa väyläverkon ja palvelujen riittävä taso.
Kokonaisuutena perusväylänpidon rahoitus on yhteensä yli 20 miljardia euroa vuosina 2026–2037. Väyläverkon kehittämiseen suunnataan rahoitusta yhteensä noin 6 miljardia euroa sekä palveluihin ja avustuksiin noin 1,8 miljardia euroa.
– Nyt Suomen liikenneverkkoa kehitetään jalat maassa, tosiasiat ymmärtäen, tärkeimpään keskittyen. Suunnitelma näyttää hyvin suomalaiselta ja vastaa kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin.
– Muistutan vielä kaikkia näin joulun alla, että liikenneturvallisuutta rakennetaan yhdessä, ja siinä kaikkein tärkein tekijä on ratin ja istuimen välissä. Ollaan siis joululiikenteessäkin kunnossa ja kunnolla. Toivotan turvallista joulua koko Suomeen!
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen saa päivittäin yhteydenottoja etelän suurten kaupunkien päiväkodeista erityisopettajilta ja varhaiskasvattajilta, jotka ovat järkyttyneet ja uupuneet siitä tilasta, johon Suomi on ajautunut. Päättäjien on viimein otettava tämä hätähuuto todesta ja laitettava tälle kehitykselle stoppi, Seppänen vaatii.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
