Mira Nieminen: Hatkaavien nuorten turvallisuudesta on kannettava huolta

Kansanedustaja Mira Niemisen mukaan riskit liittyvät rikollisuudelle altistumiseen ja hyväksikäyttöön, jossa alaikäiset lapset voivat joutua ihmiskaupan, hyväksikäytön, väkivallan tai rikollisuuden uhreiksi. He voivat päätyä tekemään rikoksia saadakseen ruokaa, suojaa tai rahaa tupakkaan, huumeisiin, alkoholiin tai lääkkeisiin päihdetarkoituksessa. Uhrit ovat usein hyvinkin nuoria, ja etenkin tyttöjä käytetään myös eri tavoin seksuaalisesti hyväksi, eikä siitä uskalleta kertoa.

– Hatkalaiset saattavat myös jäädä vaille perusterveydenhuoltoa, kuten lääkkeitä tai hoitoa sairauksiin. Lapsilla voi olla vaikeuksia palata turvalliseen ympäristöön, jos he tuntevat häpeää tai pelkäävät rangaistuksia. Poliisin operatiivisessa työssä ja pakkokeinoista päättävänä esihenkilönä olen huomannut, kuinka vaikea kysymys hatkanuoret, heidän auttamisensa ja palauttamisensa, on, Nieminen kertoo.

– Säännökset eivät tue lasten turvallisuutta ja viranomaisten toimivaltuudet ovat puutteelliset samalla, kun huomiota tulee kiinnittää viranomaisten resursseihin kasvaneen hatkaamisongelman myötä.

– Poliisi ei ole oikea taho etsimään ja palauttelemaan nuoria toistuvasti silloin, kun ensisijainen vastuu nuorista on lastensuojelulla. Siksi muutoksia lainsäädäntöön ja toimintatapoihin tarvitaan eri tahoille. Huoli nuorista on suurta, mutta monet säännökset, kuten oikeus kotirauhaan, estävät asuntojen tarkastamisen ilman hyvin painavaa syytä.

Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävä

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on nostanut myös esille vakavia puutteita lastensuojelulaitoksesta luvatta poistuneen lapsen palauttamista koskevissa säännöksissä. Hänen mukaansa nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi turvaa lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien päätösten täytäntöönpanoa.

– Erityisesti poliisin kiinniotto-oikeus on sidottu etsintäkuulutukseen, mikä voi estää tehokkaan toiminnan tilanteissa, joissa lapsen olinpaikka on tiedossa, mutta etsintäkuulutusta ei ole tehty. Oikeusasiamies esittää sosiaali- ja terveysministeriölle sekä sisäministeriölle lainsäädännön täydentämistä siten, että kiinniotto-oikeudesta säädettäisiin laissa täsmällisesti, ja katsoo, että tämän oikeuden tulisi olla poliisilla, Nieminen sanoo.

– Tämä on tervetullut uudistus, sillä poliisilla ei ole ollut myöskään mahdollisuuksia toimia, ellei lapsen terveyden ole katsottu olevan vaarassa konkreettisesti tai tehtävään ei liity rikosta tai järjestyshäiriötä. Tapaus harkitaan aina tilanteen mukaan, ja onkin usein turhauttavaa, ettei lastensuojelusta poistuneeseen lapseen voida kohdistaa suoraan palautustoimenpiteitä hänen yleiseen henkilökohtaiseen turvallisuuteensa kohdistuva huoli edellä, jolloin voitaisiin ennalta estää monia kielteisiä tapahtumia.

Käytännön haasteita yritetään ratkoa

Luvatta lastensuojelulaitoksesta poistuneiden lasten palauttamiseen liittyy siis sekä lainsäädännöllisiä että käytännön haasteita, joita pyritään ratkaisemaan eri toimijoiden yhteistyöllä ja lainsäädännön kehittämisellä. Siksi Nieminen pitää tärkeänä, että myös lastensuojelulaitoksia tarkastellaan vaadittavien tarpeiden mukaan. Hyvin haasteellisten sekä päihderiippuvuuksia sairastavien lasten ja nuorten kohdalla täytyy olla vaihtoehtoja, joilla hatkaaminen voidaan estää riittävän tehokkaalla valvonnalla ja toimenpiteillä.

– Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut virkamiesvalmisteluryhmän valmistelemaan ehdotuksia lastensuojelulainsäädännön uudistamiseksi. Tavoitteena on perustaa alaikäisille nuorille integroitu ja suljettu kuntoutuspalvelu sekä tehdä säädösmuutoksia, joilla voidaan tehokkaammin puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista.

– Valmisteluryhmän asettaminen perustuu hallituksen ohjelmaan, jonka mukaisesti lastensuojelulainsäädäntöä uudistetaan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tavoitteena on selkeyttää rajoitustoimien käyttöedellytyksiä ja varmistaa lastensuojeluviranomaisille sekä sijaishuoltoyksiköille riittävät toimivaltuudet työnsä tekemiseen. Tätä työtä tukisivat poliisin toimivaltuudet palautuksiin liittyen.

– Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesvalmisteluryhmän hanke lastensuojelulainsäädännön uudistamiseksi ja alaikäisille suunnatun integroidun ja suljetun kuntoutuspalvelun perustamiseksi on merkittävä askel kohti parempaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemista. Tässä tavoitteessa yhdistyvät moniammatillinen lähestymistapa, tarve vastata vaativiin tilanteisiin ja pyrkimys kehittää palveluja, jotka vastaavat lasten yksilöllisiin tarpeisiin, Nieminen kertoo.

Erityistason palveluja ei ole riittävästi saatavilla

Alaikäiset, joilla on vakavia psyykkisiä, sosiaalisia tai käytöshaasteita, tarvitsevat Niemisen mukaan erityistason palveluja, joita ei aina ole nykyjärjestelmässä riittävästi saatavilla. Tällä hetkellä psykiatrisen hoidon, lastensuojelun ja muiden palvelujen yhteistyö ei ole riittävän koordinoitua, mikä voi johtaa palvelujen pirstaloitumiseen.

– Suljettu kuntoutuspalvelu yhdistäisi lastensuojelun, psykiatrisen hoidon ja muun moniammatillisen tuen saman katon alle. Tarkoitus on tarjota kokonaisvaltainen palvelu, jossa huomioidaan nuoren psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset tarpeet. Tavoitteena on luoda turvallinen ja hallittu ympäristö, jossa nuoren tilanne voidaan vakauttaa ja kuntoutumista tukea. Suljettu ympäristö ei kuitenkaan tarkoittaisi pelkästään valvontaa, vaan siinä korostetaan kuntouttavia ja terapeuttisia menetelmiä.

– Mukana olisi esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, lastenpsykiatreja, erityisopettajia, kuntoutusohjaajia ja muita ammattilaisia. Painopisteenä olisi nuoren toimintakyvyn palauttaminen ja vahvistaminen, jotta hän voi myöhemmin siirtyä avoimiin palveluihin tai takaisin yhteisöönsä. Kuntoutukseen sisältyisi sekä yksilöterapiaa että ryhmämuotoisia tukitoimia.

– Nuorten toimintakyvyn paraneminen vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, kuten uusintasijoituksia tai aikuisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. STM:n työryhmän työ ja tulevat ehdotukset ovatkin avainasemassa palvelumallin kehittämisessä. Mallin onnistuminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja lapsen tarpeiden asettamista keskiöön.