

PS ARKISTO
Nyt sote, sitten kuntaliitokset – mitä sen jälkeen?
Sote-uudistus käynnistyy ja kuntien toiminnoista lähtee yli puolet pois. Kuntien vastuulle jäävät koulutukseen ja kaavoitukseen liittyvät asiat. Kunnat ovat tästä eteenpäin typistettyjä versioita entisestään. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, miten kunnille mahtaa käydä sote-uudistuksen jälkeisenä aikana.
Suomessa on ollut hiljaiseloa kuntaliitosten suhteen viimeisimpinä vuosina. Kansanedustaja Minna Reijonen arvelee, että kunnissa on ehkä haluttu katsoa, mitä sote toteutuessaan tuo tullessaan.
– Pidän päivänselvänä, että kuntaliitosten määrä Suomessa tulee viiden vuoden sisällä lisääntymään, sanoo Reijonen.
Reijonen uskoo tämän tapahtuvan jo ennen seuraavia kuntavaaleja. Hänen mielestään on oikeastaan surullista, kuinka Suomen perusyksiköt, kunnat, vähenevät entisestään.
– On iso näytön paikka, miten kunnille käy soten alun jälkeisessä ajassa.
Uudistuksen selviytyjät ja häviäjät
Sote-uudistuksen jälkeen tulevat selviytyjäkunnat ja häviäjän rooliin jäävät kunnat. Selviytyjiä ovat ne kunnat, joihin liitytään. Kuntaliitoksissa palvelut aina keskittyvät ainakin osittain, joten liittyvän kunnan rooli on todennäköisemmin olla se kunta, josta keskitetään palveluita pois.
– On myös mahdollista, että jotkut kunnat keksivät erottautua ja siten päästä voittajan rooliin. Eräs vahva keino olisi erottautuminen esimerkiksi rakentamisen suhteen. Olisiko jo aika helpottaa rakentamisen säädöksiä varsikin maaseudulla? Olisiko annettava enemmän valtaa kuntalaisille? Reijonen kysyy.
Nyt Suomessa on isoja eroja rakennussäädöksissä kuntien välillä. Toisissa kunnissa säädökset ovat tiukempia kuin toisissa. Joskus on liian tiukkojen rakennussäädösten takia jopa päädytty rakentamaan eri kuntaan kuin minne alun perin suunniteltiin. Rakentavan kuntalaisen poismuutto on kunnalle iso menetys.
Menestyvään kuntaan on oltava helppo rakentaa
Rakentamistakin halutaan keskittää jopa siksi, ettei kunta joutuisi järjestämään esimerkiksi vesihuoltoa tai koulukyydityksiä. Reijosen mielestä tämä asia voitaisiin miettiä toisin. Rakentamista voitaisiin helpottaa niille, jotka haluavat rakentaa kuntaan.
– Ja jos kuntaan muuttaa perheitä, joissa on koululaisia, niin senhän pitäisi olla hieno asia.
– Tulevaisuudessa sellainen kunta pärjää, jossa on jouheva kaavoitus. Voittajakuntien on osattava markkinoida itseään kuntina, joihin on helppo rakentaa. Kunnan ei pidä miettiä, miten joku asia estetään, vaan miten se mahdollistetaan, uskoo Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakennussäädökset kuntaliitos koulukyyti vesihuolto sote-uudistus Minna Reijonen Kuntavaalit Rakentaminen Kunnat Kaavoitus koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Muut puolueet irrallaan kuntatalouden tosiasioista

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”

Ajaako keskusta enää suomalaisten ja haja-asutusalueiden asiaa?

Puolueiden saama tuki paisuu sote-uudistuksessa – Purra: Raha tulee valumaan vaali- ja kampanjatoimintaan

Miten käy pienten ja paikallisten yrittäjien hyvinvointialueiden ruokahuollon kilpailutuksissa?
Viikon suosituimmat

Viraalivideo Minnesotan somalien päivähoitobisneksistä on saanut yli 110 miljoonaa katsojaa – valtamedia vaikenee
Nuori tubettaja lähti kameran kanssa kiertämään Minnesotan suurimman kaupungin päiväkoteja ihmetellen, että miksi ovet eivät aukene hänelle. Lapsia ei näkynyt missään, vaikka monissa kohteissa piti olla päiväkoti, jossa hoidetaan päivittäin sataa lasta ja joka saa siitä hyvästä miljoonatuet vuodessa. Paljastusvideo on saanut somessa valtavasti katsojia, mutta vasemmistolainen valtamedia vaikenee siitä visusti.

Veronmaksajilta miljoonia somali- ja monikulttuuriyhdistyksille STEA:n kautta – rahojen käyttö pitkälti salattu, julkisuus puuttuu
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.

Onni Rostila: Minnesotan somalien massiivinen tukihuijaus paljastaa länsimaisen liberalismin sokean pisteen
Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.

Kotiavustaja raiskasi 100-vuotiaan – välttyi karkotukselta, koska siteet Ruotsiin ovat ”liian vahvat”
Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".

Italialaisten palestiinalaisille lahjoittamat avustukset menivätkin terroristeille – Rydman: ”Kukapa olisi arvannut”
Italialaisten lahjoitukset humanitaariseen apuun päätyivätkin Hamasin terroristeille, Helsingin Sanomat kertoo. HS:n mukaan Italian viranomaiset ovat pidättäneet useita ihmisiä epäiltyinä terroristijärjestö Hamasin rahoittamisesta hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Helsingin yliopiston kunniatohtori on poliisin vanha tuttu – sai syytteen niskoittelusta Elokapina-mielenosoituksessa
Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.

Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen
Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.

Puolet ruotsalaisista burkakiellon kannalla – vihervasemmisto vastustaa luonnollisista syistä
Ajatus kasvot kokonaan peittävien huivien kieltämisestä julkisilla paikoilla nousee Ruotsissa toistuvasti esiin ja näin on tapahtunut erityisesti nykyisen porvarihallituksen aikana. SVT:n ja mielipidetutkimusyhtiö Verianin kyselyn mukaan burkan ja niqabin kieltoa kannattaa jo useampi ruotsalainen kuin vastustaa.

Mäenpää: Kuinkahan paljon taloudelle haitallinen maahanmuutto kasvattaa bruttokansantuotettamme?
Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.

12-vuotias epäiltynä murhasta Malmössä – nuorin koskaan ampujaksi epäilty
Parikymppinen mies ammuttiin kuoliaaksi autoonsa Malmössä joulun alla. Murhasta epäillään 12-vuotiasta poikaa. Lapsi soitti itse poliisille ja ilmoittautui murhan tekijäksi vain tunteja tapahtuman jälkeen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää










