Pääkirjoitus: Satunnaisia lokikirjamerkintöjä vasemmiston häröteatterista – päät poikki, rahat tänne, tunkekaa leikkaukset per*eeseenne

Vihervasemmisto pisti koko viime hallituskauden täysin lekkeriksi. Se keskittyi identiteettisotiin ja unohti hoitaa varsinaisen tehtävänsä. Vähemmän yllättäen politiikan vasen laita sai eduskuntavaaleissa kaikkien aikojen rökityksen. Nyt se tekee sirkustemppuja ja huutaa kaikesta mahdollisesta. Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa.

Lyhyt aikajana siitä, miten tähän päivään on tultu:

Vuosina 2019–2023: Hallitus, SDP:n johdolla, elää rajusti yli varojensa. Nollakorkojen aikaansaamassa harhassa eri sortin punaiset ja vihreät ministerit syytävät velkavivulla rahaa poliittisiin suosikkihankkeisiinsa. Sisäministeri Maria Ohisalo hymyillen poseeraa Mannerheimintien tukkineen Elokapinan rinnalla. Vasemmistokomeetta Paavo Arhinmäki julistaa, ettei valtion tarvitse maksaa koskaan lainojaan takaisin, aina voi ottaa uutta vanhan tilalle.

Hallitus keskittyy rahan jakamiseen ja käsitteiden uudelleenmäärittelyyn. ”Mies” ja ”nainen” -sanoja pyyhitään pois lainsäädännöstä ja liikennemerkeistä. Valtakunnan tärkeimpien asioiden joukkoon nostetaan Pride-liputus, viherhysteria ja transhysteria. Asioita tarkastellaan Helsingin ydinkeskustan humanistien kokeman syvän henkisen epätasapainon linssin läpi. Samaan aikaan tavallisten suomalaisten elinkustannukset nousevat pilviin ”maailmanparannustoimien” seurauksena. Suomessa sinnittelee kasvava joukko ihmisiä, joiden työstään ansaitsemat rahat eivät enää millään riitä.

Tästä huolimatta tehdään tietoista politiikkaa, joka lataa yhä enemmän maksutaakkaa tavallisille ihmisille. Punavihreän kuplan alueella asuvat, tavalliselle arjelle sokeat, päättäjät hokevat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kuin maailmassa ei mitään muuta enää olisikaan. Energian ja liikkumisen hinnat nousevat taivaisiin. Näiden pilviin nousseet hinnat siirtyvät elintarvikkeiden ja asumisen hintaan.

Punavihreän eliitin ajattelu ajautuu maata kiertävälle radalle. Se alkaa nähdä kaikkea mahdollista ensisijaisesti hiilisaasteena. Se näkee maamme vaurauden kannalta elintärkeän teollisuuden saasteena. Se näkee ihmisten liikkumisen saasteena. Jopa syntyvät vauvat se näkee hiilisaasteena.

Kevät 2023: Eduskuntavaalit käydään. Vihreät ja vasemmistoliitto saavat kaikkien aikojen rökityksen. Pääministeriyttä tavoitellut minäminä-instaaja Sanna Marin putoaa kolmanneksi. Uusi hallitus aloittaa Purran ja Orpon johdolla, punavihreä sirkus sulkee ovensa. Se on kuitenkin neljän vuoden aikana ehtinyt asentaa Suomeen lainsäädännöllisen käyttöjärjestelmän, jonka muuttaminen vie kauan.

Kesä 2023: Vaalitappiostaan järkyttynyt vihervasemmisto kokee saaneensa uuden mahdollisuuden. Se löytää netin muinaisista poimuista tekstejä, joista kukaan ei ole koskaan ennen loukkaantunut, ja aloittaa ammattimaisen tekopyhyysteatterin. Näytelmää jatketaan syyskuulle saakka.

3.9.2023: Eheästä todellisuuskäsityksestään ja rakentavista ratkaisuistaan tunnettu vihervasemmisto kyhää hallitusta ja vihapuhetta vastustavan kovaäänisen mielenosoituksen. Mielenosoituksessa hortoilee Helsingin yliopistossa opiskeleva tulipunakommunistiryhmä, joka vaatii ministereiden päiden katkaisemista.

8.9.2023: Hallitus voittaa luottamusäänestyksen yllätyksettömästi numeroin 106–65.

Syksy 2023: Vihervasemmisto on syvästi tyrmistynyt, kun hallitus ei sen valtavasta ponnistelusta huolimatta kaatunutkaan. Se plärää temppukirjaansa ja löytää tempun ”Vanhan valtaus”.

Tiistai 20.9.2023, aamupäivä. Yliopiston tulipunakommunisteista koottu tempputeatteri ottaa kohteeksi yliopiston päärakennuksen – siis oman opinahjonsa eteisen. Se kyhää aulaan pari telttaa, julistaa iskulauseitaan, ripustaa maamme sivistyksen kehtoon kyltin ”Tunkekaa leikkaukset perseeseenne” ja vaatii hallitukselta rahaa. Siis samoilta päättäjiltä, joiden päät räyhääjät haluavat katkoa.

Tiistai 20.9.2023, iltapäivä. Hallitus kokoontuu budjettiriiheen. Se hoidetaan pois päiväjärjestyksestä joutuisasti ja ammattimaisesti. Varoja kohdennetaan niille urille, joilla Suomen menestystarinaa on aiemminkin kirjoitettu – tutkimukseen ja tuotekehitykseen, työn verotuksen alentamiseen, ostovoiman turvaamiseen, infrahankkeisiin, arjen turvallisuuteen, julkisen talouden tasapainottamiseen. Budjettiriihi ei sisällä hysteriaa, ei pelon lietsontaa, ei sukupuolikysymyksiä, ei identiteettisotia, ei maahanmuuttofantasiointia, ei maailmanlopun skenaariota. Se sisältää paljon tavanomaista, jalat maassa tehtävää reaalipolitiikkaa, joka perustuu perinteisille suomalaisille hyveille: kaikki osallistuvat, kaikki tekevät ja kukaan ei lintsaa. Suu on pistettävä säkkiä myöten.

Käsittämättömän sotkun jälkeensä jättäneen, ulkomaille livistäneen, Marinin sotkujen siivoaminen kestää vielä pitkään. Mutta aikakauden lehti on kääntynyt.

---

Loppuun vielä rujoa ajankuvaa. Helsingin yliopiston virallinen kanava julkaisee kuvan, jossa yliopiston rehtori puhuu Vanhan ylioppilastalon aulassa rötköttäville mielenosoittajille:

Joukko opiskelijoita on vallannut päärakennuksemme. "Tuemme opiskelijoita heidän vaatimuksissaan hallituksen säästötoimia vastaan. Opiskelijoiden pitää pystyä keskittymään opintoihinsa, se mahdollistaa sujuvan valmistumisen", rehtori @SariLindblom totesi tavatessaan valtaajia. 1/ pic.twitter.com/wGMGvtIpYX

— University of Helsinki (@helsinkiuni) September 19, 2023