Elokapinalaiset äityivät huutelemaan loukkauksia ps-kansanedustaja Sebastian Tynkkyselle. Ikävä episodi avaa näkymän Elokapinan toimintatapoihin ja demokratian vastaisiin tavoitteisiin. Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa.

Mielenosoituksia usein striimannut Tynkkynen taltioi sekoilun ja julkaisi aiheesta videon:

Tynkkysen videota kommentoinut ps-kaupunginvaltuutettu Anni Molari kummastelee asiaa: ”Eikös näiden pitänyt olla vähemmistöjen puolella, ihmisoikeuksien puolustajia? Ja sitten seksuaalivähemmistön edustajaa solvataan paskaksi homoseksuaaliksi. Hämmentävää.”

Elokapina ilmoittaa noudattavansa turvallisemman tilan periaatteita.

Näiden periaatteiden mukaan Elokapinan tilaisuuksissa ei saa olettaa kenenkään identiteettiä, ei saa häiritä ketään sanallisesti tai muutenkaan. Hyökkääviä puheenvuoroja ei saa käyttää, homofobia on jyrkästi kiellettyä. Tilaisuudet ovat väärällään erilaisia häirintäyhdyshenkilöitä, lakitarkkailijoita, de-eskaloijia ja hyvinvointihenkilöitä.

Kuten uuskommunistisille kaksoiskieltä käyttäville liikkeille on tavanomaista, säännöt koskevat vain etuoikeutettua eliittiä, eivät sivullisia eivätkä varsinkaan poliittisia opponentteja. Heitä kohtaan liike kohdistaa päinvastaisia periaatteita.

Niinpä Elokapinan mielenosoituksissa kansanedustaja Sebastian Tynkkystä nimitellään p**kaksi homoseksuaaliksi ja k****nimijäksi. Vierelläolijat joko antavat hiljaisen hyväksyntänsä tai nauravat päälle. Aiemmin hänen päälleen käytiin ja häntä tönittiin.

Elokapinan virallinen organisaatio ei ole pyytänyt kumpaakaan tapausta anteeksi.

Kansanedustajan koskemattomuudesta säädetään perustuslaissa.

Jatkuvaa laitonta toimintaa

Törkeä käytös olisi jo itsessään huomionarvoista, mutta se on asetettava laajempaan kontekstiin. Elokapinan toiminta on suunnattu lähes yksinomaan laittomien liikenteenkatkaisujen ympärille. Poliisi on lukuisia kertoja joutunut pidättämään kymmeniä tientukkijoita. Monet heistä ovat hyvin nuoria, jotka liikkeen vanhemmat jäsenet ovat manipuloineet mukaan. Nuoret pidätetään ja saavat nimensä poliisin rekistereihin, nimettöminä toimivat yllyttäjät liikkuvat varjoissa.

Jatkuva toiminta laillisuuden väärällä puolella on nostattanut pohdintaa, onko liikkeen toiminnalla enää oikeutusta.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, asianajaja Otto Meri (kok.) kommentoi aikaisemmin: ”Lain mukaan olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja toimiva yhdistys voidaan lakkauttaa. Eilen poliisi otti kiinni 46 rikoksesta epäiltyä elokapinallista. Elokapina toimii olennaisesti vastoin lakia. Tämän takia se tulisi yhdistyslain 43 §:n perusteella lakkauttaa.”

Meno on maailmalla vielä paljon hurjempaa. Elokapinan perustaja Roger Hallamin mukaan kansanedustajia ja yritysten omistajia pitäisi ampua. Hän on peräänkuuluttanut tilaisuudessa sosialismia sekä Nürnberg-tyyppisiä oikeudenkäyntejä.

Venäjän valtion TV-kanavalla Hallam yllyttää länsimaiden teinejä kapinaan – länsimaiden talous on murskattava, demokratiasta on luovuttava ja sen on korvattava neuvostoilla.

Demokratia ei kelpaa Elokapinalle

Hallamin raivoaminen on kylmäävää, mutta hänen puheensa neuvostoista pitää ottaa erittäin vakavasti, sillä niiden perustaminen on Elokapinan ja sen kattojärjestön Extinction Rebellionin keskeinen tavoite.

Suomen Elokapinan nettisivuston viattomankuuloiseen virkkeeseen on piilotettu valtava parlamentaarinen vaatimus: ”Ilmastokriisin aiheuttamien valtavien ja kiireellisten haasteiden vuoksi vaadimme poliittisen järjestelmämme laajentamista demokraattisella toimielimellä, joka asettaa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin etusijalle lyhyen aikavälin vaalitavoitteiden sijaan.”

Koska Elokapinan käyttämä kieli on pitkälti orwellilaista uuskieltä, vaatii tämäkin tulkintaa.

Samalla tavalla kuin Tynkkysen solvaaminen ja tönimimen on ”turvallista tilaa”, on tässä mainittu ”demokratian laajentaminen” todellisuudessa demokratian kaventamista. Elokapina esittää erityiskoulutettuja kansalaisneuvostoja ratkaisemaan ilmastokysymyksiä. Elokapinan kansainvälisen kattojärjestö Extinction Rebellionin sivuilla arvioidaan, miten neuvoston ratkaisuille saataisiin lainsäädäntötasoinen asema [1, 2]. Tämä on määritelmällistä kansanvallan nakertamista.

Itse kukin voi mielessään pohtia, onko järkevää päästää perustuslakia sörkkimään ryhmittymä, jonka koko toiminta nojaa laittomuuksiin.

Suomen rikoslaissa on ankarasti sanktioitu Suomen valtiojärjestyksen muuttamisen yritys väkivallalla uhkaamalla.

Ei voi olla niin, että liike pyrkii uhkaamalla, liikenteen sabotaasilla ja kansanedustajia häiritsemällä saamaan aikaan valtiosäännön muutoksen.

Suomi kaipaa kipeästi keskustelua Elokapinan toimintatavoista.

MATIAS TURKKILA