

Vesa Moilanen
Pakolaiskriisi myllertää Euroopassa uudella vaihteella
Viime vuonna ennennäkemättömiin mittoihin paisunut pakolaiskriisi on järisyttänyt Eurooppaa monella tavalla: raja-aitoja on pystytetty, henkilöpapereita kysellään, mantereelle saapuneiden rekisteröinti takkuaa ja kansalaismielipiteet jyrkkenevät likimain jokaisessa maassa. Miltä Euroopan tuleva vuosi näyttää pakolaiskriisissä?
Ruotsi vaati 4.1. alkaen Tanskasta tulevilta henkilöllisyyspaperit, sillä Ruotsiin on saapunut lukuisia paperittomia siirtolaisia. Ruotsin mukaan tämä on turvallisuusuhka. Ruotsi langettaa liikennöitsijöille tuntuvan uhkasakon jokaisesta papereitta Ruotsiin saapuvasta henkilöstä.
Tanska on Ruotsin päätöksestä nyreissään. Tarkastukset hidastavat myös työmatkaliikennettä. Tarkastuksien tehokkuudesta kielii tosin se, että Tanska on aloittanut vastaavat tarkastukset Saksan vastaisella rajallaan.
EU:n kolossaalinen ohjelma kutistunut lilliputiksi
Kahdeksan kuukautta sitten EU-päättäjät sopivat määräenemmistöpäätöksellä turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta eri EU-maihin, koska Kreikkaan ja Italiaan oli rantautunut kymmeniä tuhansia pakolaisia. Uudelleensijoitettavien määrää kasvatettiin myöhemmin. Heitä pitäisi olla nyt 160 000.
Euroopan komission laskelmista selviää, että uudelleensijoituksia on tehty vain 272 ihmisen edestä. Mikäli ohjelma polkee tällä tavoin lähes paikoillaan, olisi uudelleensijoitusohjelma päätöksessään noin 392 vuoden kuluttua.
Uudelleensijoitusohjelma pahassa vastatuulessa
Mahtipontisista puheista ja lupauksista huolimatta ohjelman toteutus takkuaa likimain kaikilla rintamilla. EU-mailla ei ole riittävästi paikkoja, joihin uudelleensijoitettavat turvapaikanhakijat voisi majoittaa. Majoitus vaatii useimmiten myös valtavia infrastruktuurihankkeita. Monilla EU-mailla on kuitenkin rahoitus kiven alla, sillä eurokriisistä puhjenneet velkajuhlat tulisi vaihtaa vyönkiristykseen.
Osa EU-maista ei tosin haluaisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Osa EU-maista haluaisi valita käsin parhaiten koulutetut ja kielitaitoisimmat turvapaikanhakijat.
Myös maanosaan tulleiden käsitykset ovat ristiriidassa uudelleensijoitusohjelman kanssa. Turvapaikanhakijat pelkäävät jäävänsä jumiin esimerkiksi Kreikkaan, jos heidät rekisteröidään Kreikassa.
Valtaosalla on myös vääränlaiset käsitykset siitä, mitä Eurooppa voi heille tarjota. Erityisesti ihmissalakuljettajat ovat antaneet perin erheellistä tietoa siitä, mitä matkaajat voivat Euroopalta odottaa. Monella saapujalla on siten selkeä käsitys siitä, mihin EU-maahan he hakeutuvat. Tällöin he tuskin suostuvat tulevansa uudelleensijoitetuksi esimerkiksi Romaniaan tai Bulgariaan.
Ovatko raja-aidat sittenkin vastaus?
Unkarin pääministeri Viktor Orbán rikkoi EU-tabun pystyttämällä raja-aitoja maan rajoilleen. Orbánin tiukka suhtautuminen pakolaiskriisin hoitoon tyrmättiin täysin.
Nyt raja-aitoja ja -tarkastuksia on otettu käyttöön useammassa EU-maassa. Schengen-sopimuksen mukaan sopijamaiden välistä vapaata ja kontrolloimatonta ihmisliikennettä voidaan rajoittaa tilapäisesti.
Toistaiseksi esimerkiksi Kreikasta matkustetaan omin päin kohti pohjoista, koska rekisteröinti on hidasta ja odotusajat voivat kestää kuukausia. Valvomattomien rajojen vuoksi omatoiminen matkailu on ollut monin verroin joutuisampaa.
Mutta mikäli aidat nousevat saapumismaiden rajoille, voi tilanne muuttua oleellisesti. Tämä voisi tehdä asianmukaisesta rekisteröinnistä houkuttelevampaa. Vastaavasti monen EU-maan johtajan on helpompi taistella ”holtitonta maahantuloa” vastaan.
Vaikeneminen on kultaa – populisteille
Saksassa Kölnin kaupungin poliisitiedotus vuoden vaihteen yön tapahtumista on herättänyt vilkasta keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin valtaapitävien keskuudessa. Keskustelun pääteemana ei ole aina ollut se, mitä tuona yönä tapahtui. Debatin polttopisteessä on ollut myös se, miksi poliisi vaikeni asiasta niin monta päivää.
Vaikeneminen heikentää kansalaisten luottamusta järjestelmään. Kölnin uudenvuoden yönä ”pohjoisafrikkalaisten ja Lähi-idästä tulleiden näköiset” miehet ahdistelivat naispuolisia juhlijoita.
– Meillä on multikulttuurisessa Kölnissä useita muslimeja. Nämä olivat humalaisia rikollisia, totesi rikosten uhreiksi joutuneiden yhdistyksen edustaja Marianne Weich.
Saksan päähallituspuolueen CDU:n ja tämän baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n kärkihahmoja on kuitenkin valittanut poliisin tiedotuksen takkuamista. Vaikenemista ovat toruneet muun muassa CDU:n Jens Spahn ja CSU:n Stephan Mayer.
Vaihtoehto Saksalle -puolueen puheenjohtaja Frauke Petry kirjoitti yhteisöpalvelu Twitterissä viestin maan liittokansleri Angela Merkelille. Petry kysyy Merkeliltä: ”Rouva Merkel, joko Saksa on näiden rikosaaltojen ja seksuaalisten hyökkäyksien jälkeen teille riittävän värikäs ja kansainvälinen?”
Frau #Merkel stellen Sie d.Sicherheit&Ordnung in Deutschland wieder her!https://t.co/MtYHTbWuXQ
Grenzen Schließen! pic.twitter.com/kYOqkoDuW7— Frauke Petry (@FraukePetry) January 5, 2016
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruoho: Lasten ja naisten turvallisuusuhkien vähättelyn on loputtava!

EU:lta loppuu pian aika pakolaiskriisin hoitamiseksi

Eerola: ”Perheenyhdistäminen tehtävä mahdollisimman vaikeaksi – Suomi voisi kerrankin toimia ensimmäisenä”
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













