Perussuomalaiset: Kivihiilen täyskielto erittäin ongelmallista huoltovarmuuden näkökulmasta

Hallitus on kieltämässä kivihiilen käyttöä sähkön tai lämmön tuotannossa vuodesta 2029 alkaen. Kiellosta olisi kuitenkin poikkeuksia sähkön ja lämmön tuotannon huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Kiellon vastaisesta hiilen käytöstä määrättäisiin seuraamusmaksu.

Perussuomalaisten kansanedustajien ja ympäristövaliokunnan jäsenten Olli Immosen ja Rami Lehdon mukaan esityksessä on erityisen ongelmallista sen vaikutus huoltovarmuuden toteutumiseen.

– Sekä talvikauden kaukolämmön tuotannon varmistaminen että sähkön toimitusvarmuus tehoreservissä perustuvat tällä hetkellä kivihiilen hyvään varastointimahdollisuuteen ja käytettävyyteen kiinteän polttoaineen voimalaitoksissa. Hallituksen olisi tullut perusteellisesti selvittää, miten katkeamaton lämmön ja sähkön tuotanto taataan myös jatkossa, Immonen ja Lehto huomauttavat.

Vaikutusta omaisuuden suojaan

Kivihiilen käytön kieltämisellä on vaikutusta yritysten omaisuuden suojaan, jos muutoin kaikki lainsäädännön vaatimukset täyttävä laitos joudutaan poistamaan tuotannosta ennen käyttöikänsä päättymistä.

– Kivihiilen energiakäytön kielto ja sen perusteet ovat suhteellisuusperiaatteen kannalta varsin ongelmallisia. Näitä edellä mainittuja seikkoja on syytä pohtia hyvin huolellisesti suhteessa saavutettuun päästövähennykseen. Edellä mainitut seikat huomioituina perussuomalaiset ei voi hyväksyä nyt tehtyä esitystä, Immonen toteaa.

Huoltovarmuuden on oltava etusijalla

Kivihiilen kohtuullisena pidetty maailmanmarkkinahinta ja helppo saatavuus ovat merkinneet, että kivihiilellä on ollut tärkeä tehtävä yhtenä Suomen energiatuotannon lähteistä.

– Kivihiili on tärkeä huoltovarmuuspolttoaine. Se on varastoivuudeltaan edullinen ja sillä voidaan korvata ainakin osa turpeesta lähes kaikissa turvekattiloissa. Hyvän varastoitavuuden ja edullisen hinnan vuoksi kivihiili on keskeinen energian huoltovarmuuden ja sähkön toimitusvarmuutta turvaavan tehoreservijärjestelmän kannalta. Kivihiilen korvaaminen huoltovarmuuden näkökulmasta muulla varapolttoaineella on täysin mahdotonta, Lehto luettelee.

– Sähkötehon riittävyys voi jo nyt olla Suomessa uhattuna paitsi poikkeusoloissa niin myös kovilla talvipakkasilla. Tuontiriippuvuuden voidaan olettaa pysyvän ainakin entisellään tulevaisuudessa. Tilanne ei puolla sitä, että kivihiilen käyttö kiellettäisiin kategorisesti, Immonen sanoo.

Valtion kassaan suuri lovi: lisää energiaa ulkomailta

Immosen ja Lehdon mukaan hallituksen esityksen myötä valtion kassaan tulee vähintään 200 miljoonan euron lovi korvauksista ja verotuoton vähentymisen johdosta.

– Valtio joutuu korvaamaan perustuslain turvaaman omaisuudensuojan murtamisesta sähköyhtiöille noin 100 miljoonaa euroa ja hiilen polttoaineverotuotto on noin 100 miljoonaa euroa vuositasolla, Immonen toteaa.

– Mikäli Suomi luopuu kivihiilestä, valtion on oltava valmis ostamaan näin avautuneet päästöoikeudet pois markkinoilta. Muussa tapauksessahan joku toinen EU-maa voi lisätä päästöjään, koska kivihiilen energiakäyttö on EU:n päästökaupan piirissä, Lehto sanoo.

Pääkaupunkiseudun vuokriin huomattava korotus

Immonen ja Lehto näkevät, että kivihiilen kieltolaki tulee toteutuessaan nostamaan pääkaupunkiseudun vuokria jopa 10–20 prosenttia.

– Tämä johtuu suoraan siitä, että sähkön ja kaukolämmön hinta nousee tutkimuslaitosten laskelmien mukaan 20–30 prosenttia. Vastaavat asumisen isot lisälaskut odottavat suurta osaa suomalaisista. ”Kivihiilikaupunkien” kaukolämmöllä lämpiävissä taloissa asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Veromaksajien kustantamat asumistuet kasvavat tällä päätöksellä vähintään 400 miljoonaa euroa vuodessa, Immonen ja Lehto toteavat.

Suomessa maailman paras ulkoilmanlaatu

Perussuomalaiset muistuttavat, että Suomessa on WHO:n tutkimuksen mukaan maailman paras ulkoilmanlaatu. Perussuomalaiset pitävät järkevänä, että Suomessa sähköenergia tuotetaan jatkossakin monipuolisella ydin-, vesi-, kivihiili- ja turve- sekä biovoimatuotannolla.

– Suomella ei ole varaa luopua kivihiilen eikä turpeen käytöstä eikä siihen ole ilmastopoliittista tarvetta. Tämä olisi myös kova takaisku teollisuudelle lisälaskun myötä. On syytä muistaa, että suomalaisen yrittäjyyden ja kotimaisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on todellinen ympäristöteko, Immonen ja Lehto kiteyttävät.