Kuntavaaleissa perussuomalaiset teki erinomaisen vaalituloksen, sillä kannatus kasvoi 5,6 prosenttiyksikköä ja valtuutettujen määrä nousi 580:llä. Perussuomalaiset myös nosti omaa kannatustaan eniten kaikista puolueista, vaikka mediassa saavutusta on vähätelty, koska vaalitulos ei täysin vastannut perussuomalaisten gallup-kannatusta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho analysoi tiistaina kuntavaalien tulosta tuumaustunnilla. Halla-ahon mukaan tulos oli täysin odotettavissa aiempien kokemusten valossa.
– Vuonna 2012 jäimme vaaleissa noin 3 prosenttiyksikköä edeltävästä gallup-tuloksesta, ja suunnilleen sama toistui nytkin. Ne, jotka kannattavat perussuomalaisia, ovat keskimäärin vähemmän ahkeria käyttämään äänioikeuttaan. Kuntavaaleissa äänestysprosentti jää matalaksi, ja me kärsimme siitä enemmän kuin moni muu. Tänä vuonna prosentti jäi erityisen matalaksi, todennäköisesti vaalien ajankohdan vuoksi, Halla-aho sanoo
Tavoitteesta ei jääty kauas
Kuntavaalin tulos perussuomalaisille on kaikkien aikojen paras.
– Saimme sunnuntaina historiallisen vaalivoiton sekä valtuustopaikoissa että ääniosuudessa. Vuosi sitten asetimme tavoitteeksi kaksinkertaistaa ehdokasmäärän, valtuustopaikkojen määrän ja äänimäärän. Tämä oli jättiläismäinen tavoite ottaen huomioon sen takamatkan, jolta me lähdemme haastamaan perinteisiä alueellisia mahtipuolueita. Silti emme jääneet tavoitteesta kovin kauaksi, Halla-aho muistuttaa.
Hän jatkaa, että viime kädessä vaalitulosta ei ole syytä verrata gallup-kannatukseen, vaan nimenomaan edellisten kuntavaalien tulokseen.
– Vaalitulosta ei pidä mitata suhteessa kunnianhimoisiin tavoitteisiin tai mielipidekyselyihin vaan aiemmin vallinneeseen tilanteeseen ja aiempiin vaaleihin. Tosin totean, että perussuomalaisten vaalivoiton kyseenalaistamisessa on varmaankin eniten kyse toimittajakunnan itseterapioinnista ja vaalijännityksen laukeamisesta.
Monessa kunnassa kolmen suurimman joukossa
Halla-aho nostaa esille muutamia yksityiskohtia, jotka eivät tule heti näkyviin valtakunnallisista tuloksista.
– Suomen poliittinen värikartta on edelleen pääosin vihreä. Keskustan vihreä, kuten kollegani, puheenjohtaja Saarikko sanoo. Kokoomus ja demarit ovat suurimpia puolueita kaupungeissa, RKP rannikolla ja nyt myös perussuomalaiset eräillä paikkakunnilla. Haluankin tässä yhteydessä esittää puoluetoimiston erityiset onnittelut Haminaan, Hämeenkyröön, Kankaanpäähän, Kihniöön, Orimattilaan ja Ylöjärvelle, joissa perussuomalaiset ovat nyt suurin puolue. Salossa olemme valtuustoryhmän koossa jaetulla kärkisijalla.
Värikartta on kuitenkin harhaanjohtava, koska se näyttää vain kunnan suurimman puolueen.
– Yhtä harhaanjohtavaa olisi värjätä koko Suomen kartta punaiseksi sillä perusteella, että SDP on eduskunnan suurin puolue. Tällainen esitystapa piilottaa sen massiivisen muutoksen, joka kunnissa sunnuntaina tapahtui. Perussuomalaiset ovat nyt toiseksi suurin puolue 62 kunnassa. Olemme kolmanneksi suurin puolue 110 kunnassa. Siis noin 180 kunnassa olemme kolmen suurimman puolueen joukossa.
Ehdokasasettelu onnistui
Halla-aho sanoo, että myös perussuomalaisten ehdokasasettelu onnistui, sillä ehdokaslista oli 289 kunnassa. Vain neljässä kunnassa ei ollut mahdollista äänestää perussuomalaisia.
– Suomessa oli ennen vaaleja 43 kuntaa ilman perussuomalaisia valtuutettuja. Arvatkaa, montako niitä on vaalien jälkeen? Yhdeksän. Saimme 34:ään aiemmin tyhjään kuntaan perussuomalaisen valtuustoryhmän. Vain yhdestä kunnasta katosi vaaleissa perussuomalainen valtuustoryhmä.
Kynnys ehdolle lähtemiseen on kepun tai RKP:n hallitsemissa pienissä kunnissa korkea, ja ehdokkaiden hankkiminen on edellyttänyt kovaa kenttätyötä paikallisyhdistyksiltä ja piireiltä.
– Mutta kuten näemme, perussuomalaiselle viestille on kysyntää, jos ihmisille vain annetaan mahdollisuus äänestää sitä. Tienraivaajia tarvitaan. Esimerkiksi Pomarkussa, Virroilla ja Ähtärissä noustiin nollasta neljään valtuutettuun kussakin. Pyhäjärvellä nollasta seitsemään. Eräillä paikkakunnilla kaikki perussuomalaisten listoilla olleet tulivat valituiksi.
– Etenkin niissä kunnissa, joissa perussuomalainen valtuustotoiminta polkaistaan tyhjästä käyntiin, piirien on syytä ottaa heti koppi uusista valtuutetuistamme ja opastaa heidät alkuun. Samoin apua ja neuvoja tarvitaan niillä paikkakunnilla, joissa valtuustoryhmät ovat voimakkaasti uusiutuneet.
SUOMEN UUTISET