Yli puoli miljoonaa ihmistä on työtä vailla – keskustan kansanedustajan mielestä Suomessa on huutava työvoimapula

Yleisradion eilisessä vaalitentissä tuli selväksi, että keskusta, kokoomus ja vihreät ovat valmiita avaamaan työmarkkinat halpatyövoiman maahantuonnille, joka johtaa kaksien työmarkkinoiden syntymiseen, palkkojen kiihtyvään madaltumiseen ja työvoiman ylitarjontaan.

Eilen illalla Yleisradion työelämää koskevassa vaalintentissä kuultiin yhdeksältä eduskuntavaaliehdokkaalta selkeitä linjaeroja koskien puolueiden näkemystä halpatyövoiman maahantuonnista.

Kokoomuksen Elina Lepomäeltä kysyttiin yleisellä tasolla tarvitseeko palkkatyöllä tulla toimeen vai riittääkö, että palkka on täydennys henkilölle maksettavan sosiaaliturvan lisäksi.

– Kyllä mä uskon, että tulevaisuudessa meidän on mentävä sellaiseen malliin, että me voidaan yhdistää sosiaaliturvaa ja työssäkäyntiä, Lepomäki vastasi.

Keskusta valmis halpatyövoiman maahantuonnille

Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni olisi valmis luopumaan EU:n ulkopuolelta tulevasta työvoiman tarveharkinnasta.

Tarveharkinta tarkoittaa lupamenettelyä, eli sitä, että tiettyihin työtehtäviin palkataan ensisijaisesti suomalaisia ihmisiä, jotka jo valmiiksi ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Tämän järjestelmän keskusta on valmis purkamaan.

– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, koska muuten palveluammateissa kaikki työt eivät tulisi tehdyiksi, Kulmuni esitti.

Kulmuni jopa uskalsi nostaa esille kuluneen kliseen ja väitti, että monella alalla kärsitään ”huutavasta työvoimapulasta.”

Myös kokoomuksen Lepomäki on työvoiman tarveharkinnan poistamisen kannalla.

Myrkkyä suomalaiselle duunarille

Perussuomalaisten Ville Tavio osoitti, miksi perussuomalaiset suhtautuu nihkeästi työperäiseen maahanmuuttoon ja vastustaa työvoiman tarveharkinnasta luopumista.

Tavio neuvoi kiinnittämään huomiota Suomessa jo nyt olevaan työvoimareserviin.

– No, se (tarveharkinnan poisto) on oikeasti huono asia suomalaisen duunarin kannalta. Koska meillä on tälläkin hetkellä yli puoli miljoonaa työtöntä, me (perussuomalaiset) haluamme, että työt tehdään suomalaisin voimin, ensisijaisesti heidän koulutuksensa kautta, Tavio sanoi.

Hän lisäksi muistutti, että puoli miljoonaa työtöntä aiheuttaa suomalaisille veronmaksajille vuosittain jopa kymmenen miljardin euron kustannukset.

Turvallisuuspoliittisestikin arveluttavaa

Tavio lisäksi huomautti EU-alueella yrityksille saatavilla olevista työntekijöistä.

– Me olemme jo EU:ssa, missä on työvoiman vapaa liikkuvuus. Ja jos puhutaan saatavuusharkinnasta, niin on pohdittava, olisiko meille turvallisuuspoliittisesti järkevää, että me esimerkiksi avataan Pietarin talousalueen markkinat tänne Suomeen. Se koskisi siis venäläistä työvoimaa. Ja sitten se koskisi irakilaista tai afrikkalaista työvoimaa, jossa kierretään oleskelulupasääntöjä.

Lepomäki vääristeli, että Suomessa useamman vuoden olleiden, työn perässä tulleiden ihmisten työllisyysaste muka olisi 90 prosenttia.

Lepomäki ei huomioi sitä, että Suomeen on jo nyt vaikea houkutella sellaisia työntekijöitä, jotka pystyisivät elättämään itsensä omalla palkallaan.

Suomen Perusta –ajatuspajan syksyllä julkaisemassa tutkimuksessa osoitetaan, että tulijoiden nettotulonsiirrot muuttuvat jo muutaman vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin tuhansia euroja negatiivisemmiksi kuin kantaväestöllä. Monet työn perässä tulleet ovat silloin jääneet työttömiksi.

Huoltosuhde tuskin paranee vihreiden opeilla

Vihreät suhtautuvat varsin myönteisesti kaikkeen työperäiseen maahanmuuttoon. Kansanedustajaehdokas Maria Ohisalo yritti perustella työn perässä tulevaa maahanmuuttoa kestävyysvajeella, huoltosuhteen heikkenemisellä ja syntyvyyden laskemisella.

– Tarvitaan nimenomaan tarveharkinnasta luopumista ja työskentelylupakäytäntöjen helpottamista, Ohisalo sanoi.

Ohisalo ei ota huomioon Suomessa jo olevaa työttömien määrää, joiden työttömyysetuuksien maksaminen on veronmaksajien varassa. Työperäinen maahanmuutto ei myöskään vähennä työttömyyttä sellaisessa tilanteessa, jossa avoimeen työpaikkaan voidaan palkata työnhakija, joka on jo valmiiksi Suomessa.

Huoltosuhde tuskin paranee vihreiden opeilla, jos Suomeen saapuvat halpatyöläiset samanaikaisesti vastaanottavat runsaasti tulonsiirtoja, mutta maksavat vain vähän veroja tai eivät ollenkaan.

Hyödyt yrityksille, haitat veronmaksajille

Työvoiman tarveharkinnan poisto olisi tosiasiassa huono asia suomalaiselle työelämälle. Se tarkoittaisi käytännössä työmarkkinoiden avaamista halpatyövoimalle matalan tason tehtäviin, joissa ihminen ei elä palkallaan. Tällöin veronmaksajat joutuvat tulonsiirroilla täydentämään matalapalkka-alalle tulleiden toimeentuloa.

Lisäksi työvoiman kasvava ylitarjonta matalapalkka-aloilla on omiaan madaltamaan kaikkien alalla työskentelevien palkkakehitystä.

Tarveharkinnan poistossa voittajia olisivat yritykset, jotka saisivat puoli-ilmaista työvoimaa. Häviäjiä olisivat veronmaksajat sekä samalla alalla työskentelevät suomalaiset duunarit.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on aiemmin arvioinut, että elinkeinoelämän sekä kokoomuksen ja keskustan ilmeisenä tarkoituksena on palkkoja polkemalla luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.