Purra: Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia

Eduskunta aloitti tänään keskustelun hallitusohjelmasta. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korosti ryhmäpuheenvuorossaan heikon julkisen talouden korjaamisen välttämättömyyttä.

– Suomen julkisen talouden tilanne on kestämätön. Uusi hallitus tulee ohjelmallaan korjaamaan tilanteen ja oikaisemaan suunnan. Me haluamme jättää lapsillemme maan, joka säilyy pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, varmistaen samalla työnteon ja yrittämisen edellytykset, Riikka Purra aloitti.

Suomessa vallitsee Purran mukaan laaja yhteisymmärrys talouden tilanteen vakavuudesta.

– Maamme velkasuhteen kasvun pysäyttäminen ja tulevan EU:n talouskurisopimuksen noudattaminen edellyttävät valtiovarainministeriön arvion mukaan kuuden miljardin euron sopeutustoimia tällä vaalikaudella, ja näinkin sopeuttamisurakkaa riittää seuraavallekin hallitukselle.

Ratkaisuja on löydettävä sisältä

Purra huomautti, että talouskasvu tulee arvioiden mukaan olemaan heikkoa, eikä hallitus pysty vaikuttamaan kaikkiin muuttujiin.

– Hallitus ei pysty toimillaan muuttamaan maamme väestörakennetta, kansainvälistä taloussuhdannetta, Venäjän ulkopolitiikkaa tai Italian velkasuhdetta. Menojen kasvua hillitsemällä ja joustavuudella me tulemme selviämään edessä häämöttävistä haasteista ilman, että suomalaiset joutuisivat kohtuuttoman eteen.

– Maallemme on myös jätettävä taloudellista liikkumavaraa yllätysten varalta. Etenkin turvallisuuspoliittinen vaikea tilanne haastaa jatkuvasti myös meidän talouttamme, Purra korosti.

Oikeudenmukaisuutta ja vastuuta

Purran mielestä oikeudenmukaisuudella on poliittisessa puheessa usein tarkoitettu kansalaisten ja jopa kansakuntien tulojen ja varallisuuden tasaamista eli lopputulosten tasa-arvoa.

– Oikeudenmukaisuudeksi voidaan kuitenkin kutsua – ja minä haluan kutsua – ihmisten ja kansakuntien oikeutta oman työnsä hedelmiin ja vastuuta omista taloudellisista sitoumuksistaan, Purra huomautti.

– Oikeudenmukaisuus ei tarkoita sitä, että veronmaksajan rahat ovat valtion ja että valtio päättää, mitä rahalla tehdään. Tai että kaikkea, siis kaikkea, rahoitetaan veronmaksajan rahalla. Velaksi.

Ei pelkkiä tukia ja oikeuksia

Purra totesi, ettei kehityksen päätepisteenä voi olla yhteiskunta, jossa ihminen saa mahdollisimman paljon tukia ja kaikkeen on vain oikeuksia.

– Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia. Kullekin kykyjensä ja voimiensa mukaan.

– Kansalaisten ja kansakuntien vastuun lisääminen omasta taloudestaan on myös oikein. Tämä vähentää moraalikadon, vapaamatkustamisen ja kilpailukyvyttömyyden tapaisia ongelmia. Siirtymä vasemmalta oikealle on tosiasia, ja sillä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia, Purra ennusti.

Käytännön tekoja

Hallitusohjelma tähtää julkisen talouden tasapainottamiseen menoleikkauksin, rakenteellisin uudistuksin sekä työllisyyden kasvattamisen kautta. Ohjelman toimenpiteet eivät Purran mukaan ole ideologisia, vaan pohjaavat valtiovarainministeriön arvioihin ja taloustieteeseen.

– Emme kutsu menolisäyksiä tulevaisuusinvestoinneiksi tai kovempaa verottamista oikeudenmukaisuudeksi. Emme kuvittele, että velka ei tulisi maksettavaksi tai että lainattu raha olisi ilmaista. Olemme palanneet normaalin talouden ymmärryksen aikakaudelle, Purra sanoi.

Kannustava verotus

Purran mukaan palkkatuloverotuksen keventäminen lisää työnteon kannustimia ja vahvistaa ostovoimaa. Verokevennyksissä painotetaan pieni- ja keskituloisia, kun taas kaikkein suurituloisimpien osalta jatketaan solidaarisuusveroa eli korotettua veroprosenttia.

– Työllisyyden paraneminen tulee vähentämään sosiaaliturva- ja työttömyysmenoja, ja kasvattamaan verotuloja. Tämä osaltaan vähentää tarvetta menoleikkauksille, Purra korosti.

Hallitus ei nosta polttoainehintoja

Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Hallitus takaa ohjelmassaan, ettei se tule nostamaan pumppuhintoja. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.

– Kasvavien valmisteverotuottojen ja seuraamusmaksujen ohjaaminen hintakompensaatioon varmistaa, että pumpulla tankkaava suomalainen huokaisee kerrankin helpotuksesta. Pitkien välimatkojen maassa tämä turvaa elämisen ja yrittämisen edellytyksiä. Ensimmäistä kertaa Suomen hallitus tekee vain sellaista ilmastopolitiikkaa, että se ei nosta arjen kustannuksia eikä heikennä kilpailukykyä, Purra linjasi.

Lääkehintojen vaikutus pieni

Julkisuudessa on esitetty huolia lääkkeiden kallistumisesta. Purra muistutti, että arvonlisäveroasteen nousu neljällä prosenttiyksiköllä tarkoittaa valtiovarainministeriön laskelman mukaan, että pienituloisimmalla kymmenyksellä lääkemenot kasvavat keskimäärin 2,3 eurolla kuukaudessa.

– Lääkekatto eli vuosiomavastuu on edelleen noin 600 euroa vuodessa, mikä suojaa lääkkeitä paljon tarvitsevia hintojen nousulta.

Ei sairaana töihin – turhat poissaolot pois

Ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi omavastuupäiväksi on herättänyt pelkoja tulojen pienenemisestä ja sairaana töihin tulemisen yleistymisestä. Purra huomautti, että mikäli työehtosopimuksessa on sovittu, että ensimmäinen sairauspäivä on palkallinen, se on jatkossakin palkallinen.

– Tarkoituksena on vähentää turhia poissaoloja, ja kyllä, niitäkin on. Kenenkään ei haluta tulevan sairaana töihin, Purra totesi.

– On tärkeää ymmärtää, että todellisuudessa aiheettomat, ilman lääkärintapaamista tehdyt lyhyet sairauspoissaolot ovat pois työnantajan ja siten myös työntekijöiden pussista. Tarkoitus ei ole aiheuttaa tarpeetonta haittaa, vaan vähentää väärinkäytöksiä sekä ohjata varmuuden vuoksi sairauslomaa ottaneita epävarmoja työntekijöitä suoran vapaapäivän sijaan esimerkiksi etätöihin tai korvaaviin työtehtäviin.

– Lapsen sairastumisen takia kotiin jäävä työntekijä on oikeutettu samoihin etuuksiin kuin aiemminkin, Purra sanoi.

Ohjelma tuo suomalaista työtä

Purra pitää itsestäänselvänä, että ”talouden tilanteen perintönä tälle hallitukselle jättäneet tahot” tulevat arvostelemaan hallituksen ohjelmaa ankarasti.

– Maltti on valttia, eikä pelottelu ole aiheellista. Luotan siihen, että kansalaiset, lehdistö ja talouden asiantuntijat tulevat saamaan ison kuvan kohdalleen ja pystyvät näkemään hallitusohjelman vievän meitä oikeaan suuntaan. Kaikilla sektoreilla.

– Tämä hallitusohjelma tuo maahan työpaikkoja, suomalaista työtä ja työllisyyttä, rohkeampia yrityksiä ja investointeja, kansalaisille parempaa ostovoimaa, Purra luetteli.

Mittava infrapaketti

Hallitusohjelma tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös investoinneilla. Hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää rautatieverkon kehittämistä eri puolella maata ja muita työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita.

– Koko maassa. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan pienentämiseen suunnataan potista 1,6 miljardia euroa. Väyläverkon investoinnit kohdistetaan kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille ja pahimpien pullonkaulojen purkamiseen. Hallitus huomioi myös alempiasteisen tieverkon. 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys käynnistyy heti, Purra kertoi.

Infrapaketti rahoitetaan valtion omaisuuden myynneillä. Velkaa ei siis Purran mukaan investointeihin oteta, eikä valtion omaisuuden määrä muutu, vaan se vaihtaa muotoaan.

– Omaisuuden myynnit keventävät samalla valtion sijoitusriskejä ja siirtävät painopistettä finanssisijoittajuudesta valtion perustehtäviin keskittymiseen. Tämä hallitus keskittyy monessa muussakin asiassa perusasioihin ja perustehtäviin, niihin, jotka oikeamielisen poseeraamisen ja hyvesignaloivan retoriikan aikakaudella jäivät kovasti jalkoihin, Purra perusteli.

Eläkkeisiin ei kosketa

Purran mielestä huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, mikä ei muutu.

– Kokonaisveroaste ei nouse. Yritysten yhteisöveroaste ei nouse. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. Maakuntaveroa ei tule. Eläkkeisiin ei kosketa.

– Valtiontaloutta ohjaa jatkossa kehysjärjestelmä, joka asettaa katon pääluokkakohtaisille menoille ja lisätalousarvioille – tosin sillä erotuksella, että tämä hallitus aikoo myös noudattaa menokattoja, Purra huomautti.

Talouden korjaamiselle vahva mandaatti

Julkisen talouden saattaminen kestävälle polulle on Purran mielestä välttämätöntä.

– Turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta ei ole mahdollista tinkiä. Heikoimmassa asemassa olevat tulee huomioida, samalla kun kansalaisten ja yritysten – kuten myös muiden EU-maiden – vastuuta itsestään ja taloudestaan on mahdollista lisätä.

Purra totesi, että kansa on antanut vahvan mandaatin Suomen julkisen talouden tasapainottamiselle siten, että valtion menot asetetaan tärkeysjärjestykseen.

– Aitoa hyvinvointia ei ole se, että mikäli vain voidaan verottaa enemmän tai velanotto on mahdollista, verotetaan ja velkaannutaan lisää, ja rahat käytetään äänestäjiä miellyttävällä tavalla. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Me katsomme kokonaisuutta, rakkaan isänmaamme etua, Purra sanoi.

– Vaikka hallitusohjelmamme tavoitteet ja toimenpiteet ovatkin kohdallaan, hyväkin suunnitelma on vain niin hyvä kuin sen toteutus, Purra muistutti.

Kannamme vastuumme

Purra myönsi, että linjauksien muuttaminen hallituksen esityksiksi ja lainsäädännöksi vie aikansa. Osa rakenteellisista uudistuksista tuo hyötyä viiveellä ja epäsuorasti työpaikkojen ja talouskasvun muodossa.

– Tällöin toimien hyödyllisyyttä tai välttämättömyyttä on helppo epäillä. Oppositio varmasti tekisi monet asiat toisella tavalla ja saattaa sen tiettäväksi kaikin mahdollisin keinoin.

– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä seisoo tämän ohjelman takana yhtenäisenä. Kannamme vastuumme ja osallistumme yhteisen laivamme luotsaamiseen pois karikoilta. Monet asiat muuttuvat, ja juuri niin pitää ollakin, Purra sanoi.