Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra muistutti eilen A-studiossa, että vaikka Turkki onkin avannut rajan Eurooppaan, Turkin ja EU:n välinen sopimus pakolaisista on edelleen voimassa. – EU:n on nyt tärkeintä saada sopimus uudelleen toimivaksi. Siitä me maksamme. Turkki on edelleen turvallinen maa, joten Turkissa olevat ihmiset voivat hakea turvapaikkaa myös Turkista.

Turkki on avannut Kreikan vastaisen rajansa ja tuhannet pakolaiset odottavat pääsyä Eurooppaan. Ylen A-studiossa keskusteltiin eilen illalla, mitä EU:n pitäisi tehdä. Ohjelmassa vieraina olivat perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sekä kansanedustaja Emma Kari (vihr.).

Rajalla jopa meksikolaisia

Eri arvioiden mukaan Turkin ja Kreikan rajalle on kokoontunut tuhansia, ehkä jopa satatuhatta ihmistä. Purran mukaan kyseessä ovat niin sanotut sekoittuneet virrat.

– Se tarkoittaa, että siellä joukossa on esimerkiksi Syyriasta tulevia, sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä, mutta hyvin paljon myös muita. Tiedetään, että rajoille on pakkautunut myös paljon Turkissa jo useamman vuoden asuneita afgaaneja. Lisäksi olemme lukeneet lehdistä, että siellä on myös bangladeshilaisia, meksikolaisia, somaleja ja niin edelleen. Osalla, mutta ei kaikilla, on halu hakea turvapaikkaa.

Hän jatkoi, ettei raja-alueella voida tällä hetkellä määrittää, kuka tarvitsee turvapaikan ja kuka ei.

– Kreikka tällä hetkellä suojaa omaa aluettaan, eli toimii hyvin eri tavalla kuin vuonna 2015. Toisaalta myös tilanne Euroopassa on muutenkin erilainen. Tiedämme, että monella maalla on käynnissä väliaikaiset rajatarkastukset. Toisaalta myös komission, parlamentin ja neuvoston puheenjohtajilta on tullut hyvin erilaista viestiä kuin 2015. Nimenomaan on haluttu tukea Kreikkaa tässä toiminnassa.

Suomalaisetkin lomailevat Turkissa

Emma Karin mukaan ihmisille pitää antaa mahdollisuus turvapaikkamenettelyyn. Purran mielestä arvio turvapaikasta tulisi tehdä yleisesti aina turvapaikkamenettelyssä.

– Valitettavasti me tiedämme, että EU:n alueelle ja varsinkin pohjoismaihin tulevilla ihmisillä on taipumus jäädä maahan, saa ihminen kansainvälistä suojelua vai ei. Esimerkiksi tällä hetkellä hallitus on tekemässä sellaista muutosta maahanmuuttopolitiikkaamme, että se edelleen tulee helpottamaan ja lisäämään maahan jäämistä.

Kreikka on ilmoittanut, ettei se aio ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia ainakaan kuukauteen. Purra muistutti, että Turkki on turvallinen maa, jossa suomalaisetkin käyvät lomailemassa.

– Ensinnäkin: ihmiset voivat hakea turvapaikkaa Turkista. Toisekseen, edelleen on voimassa Turkin ja EU:n välinen sopimus. Se, että sitä on romutettu yksipuolisella ilmoituksella, on sitten toinen asia. Totta kai EU:n on tärkeintä saada tämä sopimus uudelleen toimivaksi. Siitä me maksamme.

Emma Karin mukaan muiden EU-maiden pitäisi auttaa Kreikkaa, jotta muut EU-jäsenvaltiot voisivat auttaa turvapaikkahakemusten käsittelyssä.

Sisäiset siirrot eivät ole ratkaisu

Syyrian Idlibissä on noin miljoona ihmistä, jotka mahdollisesti ovat jossain vaiheessa pyrkimässä rajan yli Turkkiin, minkä lisäksi Kreikan ja Italian leireillä on tuhansia ihmisiä.

Purran mukaan EU:n pitäisi siirtää kaikki sisäisiin siirtoihin ja kotouttamiseen menevät varat näille leireille.

– Eli että esimerkiksi Kreikan leireillä olot saadaan sellaisiksi, että siellä pystyy olemaan. Yksinkertaiset asiat, kuten majoitus ja hygienia pitäisi saada toimimaan.

Purra arvioi, että vihreiden Kari viittasi muiden EU-maiden auttamisella ihmisten sisäisiin siirtoihin.

– Itse en lainkaan usko, että siirrot olisivat minkäänlainen ratkaisu konflikteihin, joista ihmisiä tulee, puhumattakaan laajemmin ajatellen siirtolaispaineen takana olevia globaaleja ongelmia.

A-Studion juontaja kysyi, mikä olisi pitkän ajan ratkaisu leireillä oleville ihmisille.

– Kansainvälinen suojelu voidaan sopimusten nojalla myös lakkauttaa, kun alkuperäinen tilanne, jonka takia suojeluasema on saatu, lakkaa. Totta kai me toivomme, että konflikti saadaan jossain vaiheessa ratkaistua ja ihmisillä on mahdollisuus palata omaan kotiin. Yleensä ihmiset haluavat palata kotiin, Purra sanoi.

Vihreiden Karin mukaan nimenomaan EU:n pitäisi kantaa suurempi vastuu maailman hädänalaisista, esimerkiksi kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.

Vain muutama maa taakanjakana

Turkin ja EU:n välisen sopimuksen mukaan Turkki pitää siirtolaiset maassa ja ottaa heitä jopa takaisin Kreikasta. Vastineeksi EU rahoittaa Turkin pakolaistoimintaa. Sopimuksen hinta oli kuusi miljardia, josta Turkki on saanut alle puolet.

Purran mukaan EU:n ja Turkin tehtävänä on keskenään neuvotella jatkosta, eli mitä tehdään ja minkälaisilla summilla.

– Moraaliselta kannalta tarkastellen tällainen kaupankäynti asioista ei ehkä ole oikein. Silti se on täyttä totta kansainvälisessä politiikassa. EU-valtiot eivät halua ottaa näitä ihmisiä vastaan. Juuri siitä syystä EU:ssa ei ole yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa, ei taakanjakomekanismia eikä pysyvää järjestelyä. Silloin kun taakkaa jaetaan, on vain muutama maa, jotka ottavat ihmisiä vastaan. Suomi yleensä aina mukana, mutta parempaakaan ratkaisua ei ole.

– Me (perussuomalaiset) olemme ohjelmissamme myös linjanneet, että jos onnistumme saamaan humanitaarisen maahantulon Suomeen loppumaan, olemme valmiita resursoimaan enemmän siellä paikan päällä auttamiseen.

SUOMEN UUTISET