LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen ja Ruotsin puolustuksellinen yhteistyö alkoi toden teolla vuonna 2014. Yhteistyö on pian syvenemässä entisestään, sillä elokuun alusta Ruotsi voi rientää Suomen avuksi kriisitilanteessa ilman valtiopäivien hyväksyntää. Jos valtiopäivät näin päättää, kertoo SVT.
Jos Ruotsi puolestaan joutuu äkillisen kriisin syövereihin, maan hallitus voi lakiehdotuksen mukaan pyytää vastavuoroisesti apua Suomelta.
– Kyse on nopeudesta eli siitä, että voimme auttaa toisiamme välittömästi, sanoo Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist SVT:n haastattelussa.
Kriisi ei ole sota
Mahdollinen apu tulisi kyseeseen vaikkapa ilmatilan loukkausten yhteydessä, jolloin Ruotsin hävittäjät voisivat osallistua tunkeutujan tunnistamiseen ja karkottamiseen. Toisen esimerkin mukaan Ruotsin merivoimat voisi auttaa Suomea mahdollisessa sukellusvenejahdissa.
Puolustusministeri Hultqvist painottaa, että asevoimien apu pätee kylläkin kriisitilanteessa, muttei enää täysimittaisessa sodassa.
– Jos lähdetään mukaan aseelliseen konfiktiin toista valtiota vastaan, voidaan yhtäkkiä huomatakin, että olemme sodassa. Ja sotaan tarvitaan edelleen valtiopäivien päätös, Hultqvist filosofoi.
Kuka sitten analysoi ja päättää, milloin rajaloukkaus voi nopeasti laajentua aseelliseksi konfliktiksi? Hultqvistin mukaan hallitus tekee yhteistyötä vastuullisten viranomaisten ja kontaktoi myös oppositiota.
Kysymys puolueettomuudesta
Voiko Ruotsi siis kutsua itseään enää liittoutumattomaksi maaksi, kun puolustusyhteistyö menee yhä pidemmälle Suomen kanssa? ”Kyllä voi”, puolustusministeri vastaa ja toteaa, ettei Ruotsi ole puolustusliitossa, eikä mailla ole keskinäistä puolustusvelvollisuutta.
– Sitä vastoin meillä on mahdollisuus kohdata erilaisia uhkakuvia yhdessä, Hultqvist perustelee hallituksen esitystä. Lainmuutos nopeuttaa Ruotsin päätöksentekoa kriisitilanteessa viikosta kymmeneen päivään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
